Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Virta-hanke on päättynyt. Hanke oli osa kansallista tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan Toivo-ohjelmaa vuosina 2020-2023. Hankkeessa tuotettiin välineitä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistehtävän tiedolla johtamisen tueksi järjestämislain 29§:n mukaisesti. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden ja laajan kansallisen toimijajoukon kanssa.
Verkkosivuilta löydät hankkeen aikana, vuoden 2023 loppuun mennessä syntyneitä materiaaleja. Materiaalit ovat hyödynnettävissä, mutta on huomioitava, että niitä ei päivitetä hankkeen päättymisen jälkeen.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin:
Raportoinnin ja analytiikan käyttötapauskuvaukset
Raportoinnin ja analytiikan käyttötapauskuvaukset toimivat valmisteltujen vähimmäistietojen lopputuotoksen julkaisun ja tiedontuottamisen välineenä. Kaikki vähimmäistietosisällöt on avattu yhtenäiselle pohjalle, jonka avulla hyvinvointialueet saavat käyttöönsä tarvittavan tiedon ja määrittelyt järjestämislain 29§:n mukaisen vähimmäistietosisällön mahdollisimman yhtenäiseen tuottamiseen. Käyttötapauskuvaus sisältää tietotarpeen kuvauksen, indikaattorit, mittarit sekä mittareiden käsittely- ja laskentasäännöt. Mittarit ja niiden tietosisällöt on valmisteltu kansallisten tietorakenteiden ja määritysten mukaisiksi.
Käsitemallit
Käsitemallinnus on menetelmä, jolla tietyn kohdealueen käsitteitä ja tietoja mallinnetaan toiminnan näkökulmasta, sovellus- ja teknologiariippumattomalla tavalla. Tuloksena syntyy käsitteet ja niiden keskinäiset riippuvuudet kuvaava graafinen käsitemalli sekä käsitteiden määritykset. Käsitemallien avulla hyvinvointialueet voivat ohjata joko tietovarastoon automatisoidusti poimittavia tietosisältöjä tai manuaalisessa tietojen poiminnassa osaltaan varmistaa yhtenäisten käsitteiden avulla vertailukelpoisten tietojen tuottamisen lähdejärjestelmäriippumattomasti. Hankkeessa valmisteltiin vähimmäistietojen tuottamiseksi sote-järjestämistehtävässä tarvittavia käsitemalleja. Käytettäville käsitteille varmistettiin kansallisesti yhteisesti sovittu määrittely.
Palveluluokitus
Johtamisen vähimmäistieto tulee kytkeä yhteismitallisesti määriteltyyn palveluun, joka on kuvattu organisaatioriippumattomasti, jotta pystytään varmistamaan tietojen geneerisyys, toistettavuus ja vertailukelpoisuus. Virta-hankkeessa valmisteltiin Sote-tietopakettien jatkokehitystyönä Organisaatioriippumaton palveluluokitus. Palveluluokituksen valmistelu perustui sote-palveluja määrittäviin lakeihin.
Segmentointi
Järjestämislain vaatimusten mukaisesti hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin. Myös muiden vähimmäistietojen tuottamiseen ja hyödyntämiseen johtamistarkoituksessa tarvitaan väestö- ja asiakkuussegmentointia. Virta-hankkeessa valmisteltiin lakeihin perustuvat segmentoinnin periaatteet ja malli tiedon tuottamiseen.
Hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä luotiin Organisaatioriippumattomaan palveluluokitukseen ”liikennevalo”-mallin mukainen määritys, jotta hyvinvointialueet voivat seurata strategioidensa toteutumista pyrkiessään siirtämään painopistettä raskaista palveluista kohti ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen palvelua. Luokitus sisältää palveluihin ja elämänkaareen kytketyn liikennevalotiedon lisäksi kuhunkin palveluun kytkettävän suoritetiedon ja palvelurakennetta kuvaavan sisällön.
Segmentointi-Excel, sisältää mappauksen Organisaatioriippumattomasta palveluluokituksesta AURA-automatisoituun talousraportoinnin luokitukseen. Excelissä on myös palvelukuvaus ja tarkka kohdentamissääntö (THL tilastoluokka). Kohdentamissäännöstöjen luomisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä THL:n kanssa. Kohdentamissääntö valmisteltiin pääasiassa terveydenhuollon palveluihin. Sosiaalihuollon osalta kohdentamissäännöstöt luotiin niihin palveluihin, joissa toimintatieto on tällä hetkellä kirjattu potilastietojärjestelmiin. Vuoden 2024 alusta vastuu sosiaalihuollon kohdentamissääntöjen valmistelusta sekä säännöstön ylläpidosta siirtyi THL:lle.
Arkkitehtuuri
Jotta tiedolla johtaminen olisi mahdollista, tarvitaan tietoarkkitehtuurin lisäksi myös tiedolla johtamista tukeva järjestelmäarkkitehtuuri. Virta-arkkitehtuuri on kuvattu teknologiariippumattomaksi. Kyseessä on viitearkkitehtuuri, joka ei ota kantaa siihen, mitä komponentteja tiedolla johtamisen järjestelmässä pitää olla. Virta-arkkitehtuuri kuvaa, miten tietoja kannattaa käsitellä ja ottaa kantaa toisiokäytön lakiin ja henkilötietojen käsittelyyn. Aina, kun käsitellään henkilötietoja, on varmistuttava tietosuojan ja tietoturvan toteutumisesta. Virta-hankkeessa on tuotettu viitteellinen arkkitehtuurikuvaus, joka tukee tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten mukaiseen toimintatapaan.
Järjestämislain 29§ mukaiset vähimmäistiedot on valmisteltu kukin tietokokonaisuus itsenäisenä, vaikka tiedot kietoutuvatkin tiiviisti toisiinsa. Valmistelun lähtökohtana on toiminut sote-järjestämisen tietomalli. Valmistelu on toteutettu vähimmäistiedoittain siksi, että on haluttu varmistaa kaikkien tietosisältöjen lakitaustan vaatimukset ja huomioida kansalliset strategiat ja suositukset sekä meneillään olevan muu kansallisen työ. Vähimmäistietokokonaisuuden valmiuden jälkeen on ollut mahdollista palauttaa tiedot tietomalliin ja kytkeä tietosisällöt yhteen. Näin on saatu näkyväksi kaikkien indikaattoreiden ja mittareiden väliset yhteydet ja se, miten ne eri tarkastelunäkökulmissa voivat kuvata useita eri asioita.
Muut tuotokset
Virta-hankkeessa valmisteltu A3-malli tiivistää tietojohtamisen projektin ja sen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät asiat yhdelle sivulle selkeästi ilmaistuna. Malli tukee tavoiteasetantaan liittyvää keskustelua ja helpottaa kommunikointia kehittäjien ja eri toimijoiden välillä. Sisällöllisenä työmenetelmänä A3 -malli varmistaa tavoitteiden toteutumista ja tulosten laatua.
Edeltävästi, jo ennen virallista Virta-hankkeen alkamista toteutettiin Sote-maakunnille STM:n tilauksesta tietojohtamisen kypsyystason arviointi. Arvioinnit toteutettiin hyödyntäen tietojohtamisen arviointimallia (Jääskeläinen, Helander, Sillanpää, Leskelä, Haavisto, Laasonen, Ranta. Tietojohtamisen arviointimalli. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2019). Mallin avulla arvioitiin tietojohtamisen silloista tilaa ja tyytyväisyyttä tilanteeseen alueilla. Tilannetta tarkasteltiin kattavasti kymmenen eri näkökulman sekä avoimen kysymyksen kautta. Arviointimallia muokattiin hankkeessa testauksen perusteella paremmin maakuntien tilannetta avaavaksi ja haettiin päivitetylle mallille hyväksyntä mallin kehittäjiltä.
Tietojohtamisen kyvykkyyden arvioinnin jälkeen STM:n toimeksiantona laadittiin Sote-tietojohtamisen kehittämissuunnitelmamalli. Malli valmisteltiin siten, että se noudatteli rakenteeltaan tietojohtamisen arviointimallin viitekehystä, jotta arvioinnissa esille nousseet kehittämistarpeet oli selkeää nostaa kehittämissuunnitelmalle. Toisaalta malli varmisti tietojohtamisen kehittämistyön laaja-alaisen kuvaamisen sekä sisällön, että aikataulun näkökulmista. Malli implementoitiin hyvinvointialueille. Alla on kehittämissuunnitelmamalli kyseiseen ajanhetkeen (vuosi 2020) luotuna versiona.