Omaolo-palvelun levittämisen käsikirja

1. Omaolo-palvelun levittämisen käsikirjasta

Omaolo-palvelun levittämisen käsikirjassa ja sen liitteissä on kuvattu, miten Omaolon voi ottaa käyttöön ja millainen käyttöönoton prosessi on. Käyttöönottoa lähestytään laajasti, ei pelkkänä teknisen järjestelmän käyttöönottona. Tästä syystä käsikirjassa painotetaan paljon toiminnallisen muutoksen tekemistä ennen kuin sähköiset palvelut viedään prosesseihin.

Dokumentin tavoite on olla konkreettinen tuki ja apuväline käyttöönoton eri vaiheissa. Se on nk. elävä dokumentti eli sitä päivitetään tarpeiden ja tilanteen muuttuessa. Tärkeä osa dokumenttia ovat sen liitteet, joista löytyy mm. käyttöönoton eri vaiheissa käytettyjä dokumenttipohjia ja hyödyllisiä malliesimerkkejä. Tässä dokumentissa viitataan usein muihin Omaolo-palveluun liittyviin keskeisiin dokumentteihin eli periaatteena on ylläpitää tietoa vain yhdessä paikassa ja viittausten sekä linkkien avulla varmistaa tiedon riittävyys lukijalle.

2. Omaolo-palvelusta

Omaolo-palvelu on sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee oma- ja itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Lähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien uudistaminen, mitä Omaolo tukee. Yleisesti voidaan sanoa, että palvelu parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja poistaa päällekkäisiä työtä sekä mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan ja väestötason datan keräämisen sekä tuo sote-palvelut asukkaiden saataville 24/7.

Omaolo auttaa asiakkaan tilanteen arvioinnissa (hyvinvointitarkastus, oirearviot, palveluarviot, määräaikaistarkastukset), hoidon ja palvelun suunnittelussa (oma suunnitelma) sekä niiden toteutuksessa (hyvinvointivalmennukset).

Toteutettavat palvelut on valittu sillä perusteella, että ne ratkaisevat perustason palvelujen keskeisiä ongelmia. Toisena kriteerinä on ollut se, että niitä ei kansallisesti toteuteta muissa kehitysprojekteissa tai hankkeissa:

• Asiakkaan tilanteen arviointi (oire- ja palveluarviot, hyvinvointitarkastus, määräaikaistarkastukset, havainnot terveydestä): Hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnissa suurta variaatiota, yhdenvertaisuus ei toteudu, asiakkaat eivät ohjaudu oikein.
• Hoidon ja palvelun suunnittelu (oma suunnitelma): Hoidon ja palvelun prosessit eivät tällä hetkellä ole useinkaan suunnitelmallisia. Erityisesti 10 % asiakkaista, jotka tuottavat 80 % kustannuksista ja käyttävät paljon ja useita palveluja, ajelehtivat useissa päällekkäisissä ja toisistaan irrallisissa prosesseissa, joissa samoja asioita kysytään ja tehdään moneen kertaan. Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.
• Hoidon ja palvelun toteutus (hyvinvointivalmennukset): Sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa että pitkäaikaissairaan prosesseissa tarvitaan kustannustehokkaita tapoja tukea elin- ja elämäntapamuutoksia.
• Omaolo-palvelun sisällöt perustuvat lääketieteellisen tietoon ja tutkimukseen, validoituihin kysymyksiin ja sosiaalihuollon osalta laissa määriteltyihin kriteereihin oikeudesta sosiaalipalveluihin. Kaikki lääketieteellinen päättely tapahtuu tietämyskannassa, joka on lääkinnällinen laite. Palvelu analysoi käyttäjän antamia vastauksia ja hyödyntää käytettävissä olevaa historiatietoa tehden palautteesta mahdollisimman henkilökohtaisen. Yhdistettynä sähköiseen ajanvaraukseen voidaan käyttäjälle tarjota digitaalisia palveluketjuja. Tavoitteena on ohjata käyttäjä mahdollisimman sujuvasti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin.

Omaolo-palvelun sisällöt perustuvat lääketieteellisen tietoon ja tutkimukseen, validoituihin kysymyksiin ja sosiaalihuollon osalta laissa määriteltyihin kriteereihin oikeudesta sosiaalipalveluihin. Kaikki lääketieteellinen päättely tapahtuu tietämyskannassa, joka on lääkinnällinen laite. Palvelu analysoi käyttäjän antamia vastauksia ja hyödyntää käytettävissä olevaa historiatietoa tehden palautteesta mahdollisimman henkilökohtaisen. Yhdistettynä sähköiseen ajanvaraukseen voidaan käyttäjälle tarjota digitaalisia palveluketjuja. Tavoitteena on ohjata käyttäjä mahdollisimman sujuvasti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin.

Palvelua on testattu monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisille kohderyhmille. Näin on voitu varmistaa palvelun saavutettavuus, sisältöjen skaalautuvuus ja palvelun hyödyt erilaisille kohderyhmille. Osa kohderyhmäkohtaisista piloteista on vielä tämän dokumentin kirjoittamisen aikaan käynnissä.

Palvelu on kehitetty hallituksen kärkihankkeessa Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -projektissa vuosina 2016–2018. Omaolo-palvelun jatkokehittäminen ja sen levittäminen siirtyi 6.9.2018 SoteDigi Oy:lle. Ensimmäinen tuotantoversio Omaolo-palvelusta julkaistiin helmikuussa 2019 ja se otettiin käyttöön Espoossa, Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Siun Sotessa, Hämeenlinnassa, Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymässä, Porvoossa, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä sekä Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Muissa ODA-projektissa mukana olleissa kunnissa, Kuopio ja Sodankylä, sekä uusilla alueilla palvelu tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain.

Omaolo-palvelu sisältää tällä hetkellä oirearviota:

• Alaselkäkipu tai -vamma
• Hengitystietulehdus
• Koronavirustaudin oirearvio
• Korvan kipu tai lukkoisuus
• Kurkkukipu tai nieluoire
• Närästys
• Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma
• Peräaukon seudun oire
• Polven oire tai vamma
• Päänsärky
• Ripuli
• Seksitautiepäily
• Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus
• Virtsatietulehdus
• Yleinen oirekysely
• Yskä

palveluarvioita:

• Arvio omaishoitotilanteesta
• Arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella
• Arvio henkilökohtaisesta avusta

hyvinvointivalmennuksia:

• Liikuntaohjelma terveysliikkujille
• Painonhallinta
• Terveyttä edistävä ravinto -valmennus
• Tupakoinnin lopettamisen valmennusohjelma
• Univalmennus

sekä terveystarkastuksen.

Omaolo-palvelukuvauksista (asukkaan ja ammattilaisen) saa kattavan käsityksen palvelun toteutuksesta ja kehittämisen roadmapilta kuvan tulevien sisältöjen ja ominaisuuksien kehittämisestä ja julkaisusta. Omaolo-palvelun kehittämistä ohjataan yhdessä sovitun hallintamallin mukaisesti.

3. Periaatteet Omaolon kehittämisessä

Omaolo-palvelun kehittämisessä on seurattu yhdessä sovittuja periaatteita, jotka ovat myös linjassa yleisiin kansallisen tason periaatteellisiin linjauksiin. Seuraavaksi käymme läpi tärkeimmät periaatteet.

Itse- ja omahoitoa tukeva sähköinen palvelukokonaisuus (Omaolo) tukee toiminnan muutosta. Omaolo-palvelu:

• Perusjärjestelmä- ja toimittajariippumaton. Järjestelmä on yhteentoimiva eri asiakas- ja potilaistietojärjestelmien kanssa integraatiorajapintojen kautta. Kehittäminen ei ole sidottu tiettyyn toimittajaan ja tai teknologiaan.
• Pohjautuu kansalliseen palveluarkkitehtuuriin eli hyödyntää kansallisia yhteisiä palveluja kuten suomi.fi tunnistautuminen ja Omatietovaranto. Näin voidaan rakentaa yhteen toimivia kansallisia palveluja eikä tehdä turhaa päällekkäistä työtä.
• Mikropalveluarkkitehtuuriin ja avoimen lähdekoodin ratkaisuihin perustuva järjestelmä. Palvelu koostuu erillisistä mikropalveluista, joita voidaan kehittää, muuttaa ja korvata ilman, että koko järjestelmä täytyy uusia. Näin mahdollistetaan myös kolmansien osapuolten tekemien mikropalvelujen tuominen osaksi palvelukokonaisuutta.
• Hyödyntää uusia teknologioita, joilla on pitkä elinkaari, jolloin teknologia on modernia eikä sitä tarvitse lyhyellä aikavälillä korvata.
• Kustannustehokas ja skaalautuva järjestelmä
• Avoimet rajapinnat mahdollistavat yhteentoimivuuden kansallisten palvelujen ja muiden sovellusten kanssa
• Lähdekoodi julkaistaan avoimesti: www.github.com/omahoito
• Palvelumuotoilu on keskeinen osa palvelun kehittämistä.

Muita yleisiä periaatteita kehittämisessä: asiakaslähtöisyys, ketteryys, palautteeseen perustuva kehittäminen, kansallinen yhteistyö ja kansalliset yhteiset palvelut, hyvien käytäntöjen jakaminen.

4. Tutkittua tietoa digitalisaation johtamisesta ja ammattilaisten odotuksista

Omaolo-palvelun käyttöönoton keskeinen periaate on se, että hyödyt saavutetaan toimintaa muuttamalla, ei pelkästään uuden digitaalisen palvelun käyttöönotolla. Kaikki lähtee siis oman organisaation toiminnan, toimintamallien ja prosessien kehittämisestä. Tätä lähestymistä tukee sekä tutkimustieto että mm. Valtiovarainministeriön digiperiaatteet (https://vm.fi/digitalisoinnin-periaatteet).

ODA-projektissa tehtiin yhteistyötä Suomen Akatemian Strategisen neuvoston rahoittaman COPE-hankkeen kanssa. COPE-hankkeessa tutkitaan, miten ammattilaisia voidaan tukea digitalisaatiossa ja palveluita hyödyntää tehokkaasti. COPE-hankkeen osana tehtiin myös ODA-konsortion organisaatioissa työskenteleville ammattilaisille kysely palveluun liittyvistä odotuksista. Kansainvälisissä tutkimuksissa on tunnistettu hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät sähköisten palvelujen käyttöönoton onnistumiseen. Näitä käytäntöjä ovat mm:

• Viestintä: mitä enemmän ammattilaiset saavat tietoa uudesta palvelusta, sitä enemmän he kannattavat palvelua. Erityisen tärkeää on tiedottaa uuden palvelun tavoitteista ja hyödyistä.
• Johdon osoittama tuki ja resurssit: sähköisten palvelujen käyttöönotto ei voi tapahtua täysin oman työn ohella, vaan tarvitaan erillinen käyttöönottoprojekti ja työryhmä, joka vastaa käyttöönotosta. Tärkeää on antaa työryhmän ulkopuolisillekin ammattilaisille mahdollisuus osallistua uuden palvelun käyttöönottoon jo suunnitteluvaiheessa.
• Palaute: palautetta kannattaa kerätä matkan varrella ja henkilökunnan pelkoihin ja huolen aiheisiin vastata ennakoivasti.
• Koulutus: ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja tukea uuden palvelun käyttöönotossa ja arjen käytössä. Ammattilaiset ovat usein kiireisiä arjen työssään, joten käyttöönoton ajankohta tulisi suunnitella huolella. Eniten ammattilaiset ovat toivoneet tukea oikeassa työympäristössä, luokkahuonekoulutukset eivät toimi yhtä hyvin.
• Erikseen koulutetut edelläkävijät: digiagentit ovat tutkitusti toimineet erittäin hyvin ammattilaisten innostajina ja tukihenkilöinä
• Pilotointi: hyväksi havaittu malli on pilotoida ensin pienimuotoisesti ja seurata mittarien avulla, mitkä ovat uuden työvälineen vaikutukset toimintaan ja kuinka hyvin päästään organisaation laajuiseen käyttöön.

5. Palvelun käyttöönoton eri vaiheet

Palvelun käyttöönottoa tarkastellaan seuraavien vaiheiden kautta:

a) Valmisteluvaihe

Valmisteluvaiheessa käydään läpi uuden liittyjän toiminnalliset tarpeet, ongelmat, joita palvelujen avulla halutaan ratkaista sekä ne toiminnalliset prosessit, joissa palvelu ensimmäisenä otettaisiin käyttöön.

Tässä vaiheessa järjestetään Omaolo-palvelun esittelytilaisuus ja erillinen työpaja, jossa valmisteluvaiheen kokonaisuuksia työstetään eteenpäin. Tuotantovaiheeseen siirryttäessä Omaolo-palvelu tulee kullekin alueelle käyttöön ns. kokonaisuutena. Käyttöönottoa voi kuitenkin vaiheistaa esim. sellaisten palveluiden osalta, jotka eivät ole avoimesti asukkaiden saatavilla (esim. määräaikaistarkastukset).

Valmisteluvaiheessa käydään läpi myös alueen tekninen ympäristö, johon palvelu halutaan tuoda sekä tarkastella esim. integraatioiden tarvetta. Valmisteluvaiheessa voidaan käydä läpi jo olemassa olevia käytäntöjä samoista tai vastaavista prosesseista ja luoda mahdollisuuksia parhaiden käytäntöjen jakamiseen eri alueiden välillä.

Suosittelemme, että Omaolo-palvelun käyttöön ottava organisaatio aloittaa tekemällä organisaatiolle digistrategian, mikäli sitä ei ole vielä tehty. Osana strategiaa määritellään mitattavat ja aikataulutetut hyötytavoitteet. Hyöty pitää määritellä asiakkaan, laadun, henkilöstön ja talouden termein. Pelkkä tekninen käyttöönotto ei ole varsinainen hyöty. Keskeistä on mm. hahmottaa, mikä on Omaolo-palvelun rooli osana asukkaan palvelukokonaisuutta ja mitä hyötyjä haetaan erityisesti asukkaan näkökulmasta.

Omaolo-palvelun osalta hyötyjä on suunniteltu saavutettavan ainakin seuraavilla alueilla:

1. terveys- ja hyvinvointihyöty
2. tuottavuuden paraneminen
3. asiakastyytyväisyys ja henkilöstön työn sujuvuus

Hyötytavoitteet kannattaa asettaa mieluummin vähän liiankin haastaviksi, samalla varmistaen ns. ”pikavoitot” (välitavoitteet), jotka motivoivat jatkamaan kehitystyötä. Sähköisten palvelujen käyttöönotto edellyttää aina jonkinasteista toimintatapojen ja prosessien vakioimista, mutta todelliset hyödyt harvoin realisoituvat ”itsestään”. Tarvitaan siis jatkuvaa prosessin tarkastelua ja tarvittaessa suunnan muutosta, jos jokin suunniteltu uusi toimintatapa ei toimikaan odotetusti.

b) Neuvotteluvaihe

Neuvotteluvaiheessa sovitaan liittymisestä Omaolo-palvelun piiriin yhdessä SoteDigi Oy:n ja toimittajien kanssa. Sopimusten näkökulmasta uuden toimijan tulee liittyä konsortion yhteistyösopimukseen ja tehdä ns. asiakaskohtaiset sopimukset toimittajien kanssa.

Neuvotteluvaiheessa sovitaan myös liittymisestä hallintamallin mukaisiin ryhmiin. Omaolon hallintamalli kuvaa päätöksentekoa ja yhteistyöryhmiä, joilla Omaolo-palvelun kehittämistä viedään eteenpäin. Sopimuksissa ja niiden liitteissä on myös määritetty, millaisia resursseja Omaolo-palvelun käyttöönotto ja käyttö vaatii.

c) Askelmerkit, projektisuunnitelma, resursointi

Neuvotteluvaiheen kanssa samanaikaisesti sovitaan käyttöönoton projektisuunnitelmasta aikatauluineen yhteistyössä uuden toimijan ja SoteDigin kanssa.

Projektisuunnitelman tulee sisältää sekä toiminnallisen että teknisen valmiuden rakentaminen. Se voidaan jakaa alaprojekteihin jos/kun Omaolo -palvelua hyödynnetään useammissa eri asiakasprosesseissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Resurssisuunnittelussa tulee muistaa varata projektiin mm. teknistä asiantuntijuutta ja pääkäyttäjäresurssia. Tarkennetut resurssitarpeet on kuvattu osana sopimusliitteitä.

Toiminnallisen muutoksen toteuttaminen tässä dokumentissa kuvatulla tavalla vaatii paitsi toiminnan ammattilaisten osallistumista myös Lean menetelmiin perehtynyttä valmentajaa. Paikallisesti voi olla järkevä suunnitella toiminnallisen muutoksen valmennus ns. läpimurtotyöskentelynä, jolloin muutama valmentaja pystyy ohjaamaan useampaa tiimiä ja samalla tiimit oppivat toisiltaan.

d) Toiminnan muutos

Toiminnan muutos kannattaa aloittaa tutkimalla omien prosessien nykytilaa: Miten toimimme nyt? Millaisia vaiheita ja resursseja prosessiin liittyy? Mitkä asiat prosessissa vievät asukkaan asiaa aidosti eteenpäin ja mitkä ovat prosessia mahdollisesti hidastavia seikkoja?

Prosessien tutkiminen tarjoaa paitsi yllätyksiä myös ahaa-elämyksiä. Vasta, kun prosessin vaiheet avataan, saattaa ymmärrys prosessin oikeasta kulusta avautua jopa heille, jotka prosessin mukaisesti päivittäin työskentelevät. Uusien sähköisten palveluiden myötä prosessia voidaan muuttaa radikaalistikin ja tämä muutos kannattaa suunnitella asiakkaan kokonaisprosessin tarkastelun kautta eli tarkastella prosessia sekä sähköisen että nk. kivajalkapalvelun näkökulmasta.

Ymmärryksemme prosessista paranee kehittämisen myötä ja todelliset isot läpimurrot tapahtuvat useiden pienien kokeilujen ja niiden arvioinnin kautta. Kokeilut tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Muutoksia harvemmin tai ei oikeastaan koskaan saavuteta kirjoituspöydän äärellä.

e) Teknisen valmiuden rakentaminen

Teknisen valmiuden rakentamisen -vaiheessa on tärkeää varmistaa, että orgainsaatio siirtyy kohti Omaolon käyttöä. Seuraavaksi on listattu keskeisimmät valmisteltavat asiat.

• Omaolo-palvelua käyttävät ammattilaiset on resursoitu ja koulutettu Omaolo-palvelun käyttöön
• Omaolo-palvelun organisaatiokohtaiset tiedot ja ohjaukset työstetty (mm. käyttöoikeudet ja niiden hallinta, työjonot, jne.)
• Omaolon paikalliset tukiprosessit varmistettu ja pääkäyttäjät resursoitu ja koulutettu (ml. palautteiden käsittely)
• Tuotannon mittarit valittu ja seuranta aloitettu
• Mahdolliset paikalliset integraatiot suunniteltu ja toteutettu (esim. potilastietojärjestelmän ja Omaolon välillä)
• Käyttöönottoon liittyvät tekniset sopimukset tehty, mm. yhteisrekisterinpitäjyyssopimus, VRK:n suomi.fi -sopimus

Tässä vaiheessa on oleellista, että käyttöönottoa valmistellaan riittävän laajalla rintamalla ja varmistaen, että koko organisaatio on valmis muutokseen. Teknisen valmiuden rakentamisvaiheeseen on tärkeää varata riittävästi aikaa, sillä mm. integraatioiden toteuttaminen vie aikaa. Myös teknisen valmiuden rakentamisessa hyödynnetään yhteisiä hyvä tapoja ja jo tuotettuja pohjia. Tuki jo aiemmin tuotantoon siirtyneiltä kuntatoimijoilta on tarpeellista ja tavoitteena on edesauttaa tiedon siirtoa ja hyvin käytäntöjen välittymistä kuntatoimijoiden välillä.

f) Paikallisen palveluohjauksen rakentaminen

Omaolo-palvelut antavat asukkaalle toimintasuosituksia, jotka käytännössä voidaan jakaa itsehoitoon, ammattilaisen kiireettömään tai kiireelliseen yhteydenottoon. Toimintasuositus on aina kansallisesti yhteisesti sovittu, mutta se, miten prosessi siitä eteenpäin jatkuu, on jokaisen alueen itse suunniteltavissa.

Paikallisen palveluohjauksen rakentamisella tarkoitetaan sitä, miten kyseisen alueen osalta ohjataan asukasta kansallisesti yhteisten toimintasuositusten pohjalta. Esimerkiksi jos kansallisena toimintasuosituksena on hakeutua vuorokauden kuluessa ammattilaisen vastaanotolle, niin mihin paikallisesti ohjataan eri viikonpäivinä ja kellonaikoina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle Omaolo-palvelusta saatavalle toimintasuositukselle, pl. itsehoito-ohjeet, määritetään paikallinen toteutustapa eli paikallinen palveluohjaus.

Palveluohjaus rakentuu toiminnallisen muutoksen valmennuksen myötä kuvattujen uudistettujen asiakasprosessien päälle. Tavoitteena on, että asukas ohjautuu mahdollisimman sujuvasti oikean avun tai tuen piiriin, esim. oirearvion toimintasuosituksen perusteella pystyy varaamaan ajan suoraan Omaolo-palvelussa.

Paikallisten ohjausten miettiminen vaatii työtä mutta samalla se tukee toiminnallisen muutoksen prosessia erinomaisesti. Viimeistään siinä vaiheessa prosessiin tulee luontaisesti mukaan kaikki ne tahot, joita käyttöönoton onnistumiseksi tarvitaan. Parhaimmillaan paikallisten ohjausten miettiminen johtaa myös uudenlaiseen moniammatilliseen yhteistyöhön. Hyvin tehdyt paikalliset ohjaukset auttavat myös ammattilaisia, jotka voivat Omaolo-palvelun avulla ohjata asiakkaita ilman, että lääkärin esimerkiksi täytyy tuntea sosiaalipalveluja yksityiskohtaisesti. Jokainen organisaatio saa määritellä itse paikalliset ohjaukset mutta ODA-konsortion alueilta on saatavissa paljon hyviä käytäntöjä ja valmista materiaalia malliksi.

g) Testausvaihe

Testausvaihe on osittain limittäinen muun valmisteluvaiheen kanssa. Testauksessa on tärkeintä varmistaa, että paikalliset sisällöt ja muut organisaatiokohtaiset tiedot (kuten työjono, käyttöoikeudet, jne.) toimivat Omaolo-palvelussa, kuten suunniteltu.

Myös integraatioiden testaaminen (esim. potilastietojärjestelmään) ja toiminnan varmistaminen on kriittistä. Testausvaiheen aikana varmistetaan sisällöllinen, toiminnallinen ja tekninen valmius varsinaiseen tuotantoon. Testaus toteutetaan erillisessä tuotannon testiympäristössä, johon mm. tunnistaudutaan testitunnistein. Kun on todennettu, että kaikki toimii testiympäristössä, kuten pitääkin, siirrytään varsinaiseen tuotantoympäristöön. Omaolon sovelluskehityksellä on omat testausmenetelmät ja -ympäristöt, eikä niitä tule sekoittaa käyttöönoton testauksen kanssa.

h) Viestintä

Digitalisaatiossa vaikutukset ulottuvat sekä henkilöstöön että asiakkaisiin ja tarvitaan niin sisäistä kuin ulkoista muutosviestintää.

Käyttöönottovaiheessa viestinnän pääpainopiste on sisäisessä viestinnässä. On tärkeä varmistaa, että kaikki asiaan liittyvät tahot ovat tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä, mitä tavoitellaan ja miksi, ja miten tuleva muutos vaikuttaa kaikkien arkeen. Prosessien muutos pitää tosiasiassa viedä käytäntöön kaikissa työyhteisöissä erikseen. Hyvät käytännöt eivät itsestään leviä edes saman organisaation sisällä. Tätä muutosta helpottaa, jos kaikki ovat alusta lähtien tietoisia tulevista muutoksista.

Käyttöönoton aikana tehdään myös alueellisen lanseerauksen ja tuotantovaiheen viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu ns. ulkoisille kohderyhmille. SoteDigi tarjoaa yhteisiä kansallisia viestintämateriaaleja sekä pohjia sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Lisäksi ulkoisen viestinnän toimenpiteitä koordinoidaan kansallisesti, jotta viestit ovat yhteneväisiä ja toimenpiteillä saavutetaan tavoitteet tehokkaasti.

i) Tuotantoon siirtyminen

Palvelun varsinainen käyttöönotto asiakasprosesseissa ja siirtyminen tuotannon ja jatkuvan palvelun piiriin.

Lisätietoja

DigiFinland Oy

Johanna Kurki, kehityspäällikkö, Omaolo-palvelu
050 344 0257
johanna.kurki@digifinland.fi