Sote-uudistuksella tavoitellaan merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa. Jotta uudistuksen tavoitteisiin päästään aidosti, tulee hyvinvointialueiden ensin tunnistaa väestön sosiaali- ja terveydenhuollon tarve ja siihen käytettävissä olevat resurssit. Resurssit on kohdennettava oikein ennakoiden ja saada vastaamaan tarvetta vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Muutoksen läpi vieminen edellä kuvatulla tavalla edellyttää vahvaa järjestäjää ja sitä, että järjestämistehtävästä vastaavalla toimijalla on käytettävissä ajantasaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Virta-hankkeessa DigiFinlandin ja hyvinvointialueiden yhteisenä tavoitteena on mahdollistaa hyvinvointialueiden johtaminen luotettavalla ja ajantasaisella tiedolla sekä parantaa organisaatioiden tietojohtamisen kyvykkyyttä. Pidemmällä aikavälillä tietoon perustuva päätöksenteko johtaa oikea-aikaiseen ja oikein kohdennettuun palveluun asukkaille. Lisäksi tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden johtamisen sekä kansallisen arvioinnin ja ohjauksen tietosisältöjen yhtenäisyyttä.
Virta-hankkeessa tuetaan hyvinvointialueita tietojohtamisen kyvykkyyden kasvattamisessa, erityisesti sote-järjestämistehtävässä ja siihen liittyvässä tietojohtamisessa. Yhteisellä kehitystyöllä varmistetaan, että sama tietopohja palvelee osaltaan hyvinvointialueilla myös oman julkisen palvelutuotannon operatiivista johtamista. Valmisteltavat tietosisällöt perustuvat yhteiseen tietomalliin sekä kansallisesti sovittuihin yhtenäisiin tietorakenteisiin. Virta-hankkeessa pyritään vaikuttamaan siihen, että kansallista arviointia ja ohjausta varten määriteltävät tietosisällöt ja luokitukset vastaavat mahdollisimman hyvin sote-järjestämisen tietotuotannon tarpeita. Toisin sanoen eri tarpeisiin voidaan hyödyntää samaa tietopohjaa ja tietosisältöä sekä samoja tietorakenteita.
Sote-palvelujen järjestäjän tehtävät ja tietotarpeet
Sote-järjestämisen tehtävät on koottu edellisen hallituskauden aikana valmistuneeseen järjestäjän käsikirjaan. Järjestämistehtävät muodostavat perustan tietotarpeille. Näitä ovat mm.:
- Alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin
- Asukkaiden palvelujen tarpeen määrittely
- Palveluverkon suunnittelu
- Yhdenvertaisesta palvelujen saatavuudesta huolehtiminen
- Palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määritteleminen
- Palvelujen tuottamistavan määritteleminen ja strateginen hankinta
- Palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta vastaaminen (myös omavalvonta)
- Palvelujen yhteensovittamisen kokonaisvastuu ja integraatio
- Toiminnan ja talouden tasapainosta huolehtiminen
- Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden varmistaminen
- Palvelujen kehittäminen
Sote-järjestäjän tietotarve ja vähimmäistieto
Sote-järjestäjän tietotarpeet perustuvat edellä kuvattuihin palvelujen järjestäjän tehtäviin. Sote-järjestäjän tietotarve jäsentyy toimintaympäristöanalyysiin, seurannan ja ohjauksen tietoihin sekä ulkoisen arvioinnin ja valtio-ohjauksen tietoihin.
Koko palvelujärjestelmää täytyy kyetä seuraamaan ja ohjaamaan kokonaisuutena sekä oman toiminnan että ostopalvelujen osalta. Koko tuottajaekosysteemin tuloksekkaaseen ohjaamiseen tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa väestön palvelutarpeista, palvelujen toteutumisesta ja kustannuksista, resursseista sekä edellä kuvattujen kehitystrendeistä ja ennusteista. Palvelutuotannon painopistettä tulee voida muuttaa reagoivasta ennakoivaan. Ajantasaisen tiedon lisäksi tähän voidaan hyödyntää myös edistyneen analytiikan keinoja.
Hyvinvointialueen järjestäjän toiminnan tietotarpeet jäsentyvät päivittäisjohtamisen tarpeiden mukaan
- Toiminnan seurantaan, ohjaukseen ja valvontaan
- Toiminnan ja talouden suunnitteluun ja arviointiin
- Kansallisten tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja ohjaukseen (vuosittain, vuosineljänneksittäin)
Virta-hankkeessa hyvinvointialueet valmistelevat Virta-tiimin koordinoimana järjestämislain 29 §:n edellyttämän hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen vähimmäistietosisältöä.
Järjestämislaki antaa raamit sekä tiedolla johtamista varten tuotettavalle tietosisällölle että tiedon hyödyntämisen toimintatavoille. Järjestämislain 29§ edellyttää, että hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta. Hyvinvointialueen on verrattava tätä tietoa vastaavaan muita hyvinvointialueita koskevaan tietoon. Hyvinvointialueen on hyödynnettävä edellä mainittua tietoa tiedolla johtamisessa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena, järjestämisvastuullaan olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Järjestämislain 29§:n mukaisesti hyvinvointialueen on laadittava 1 momentissa tarkoitetun tiedon perusteella vuosittain selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Selvityksessä on kuvattava ja arvioitava, miten 22 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön 24 §:ssä tarkoitetuissa vuosittaisissa neuvotteluissa mahdollisesti antamat toimenpidesuositukset, on otettu huomioon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Lisäksi selvityksessä on kuvattava ja arvioitava hyvinvointialueen strategisia tavoitetta, niitä tukevia toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista . Selvitykseen on sisällytettävä hyvinvointialueen alustava esitys hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitetuksi investointisuunnitelmaksi. Hyvinvointialueen on toimitettava selvitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle sekä julkaistava se julkisessa tietoverkossa.
Tutustu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (29 § Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus)
Sote-järjestämisen tietomalli
Kansallisena yhteistyönä on valmisteltu sote-järjestämisen tietomalli keväällä 2018. Järjestäjän tietomallissa on kuvattuna ”Kokonaisnäkymä maakunnan/hyvinvointialueen tietotarpeisiin”, jossa tietotarpeet on jäsennetty kahteentoista eri ulottuvuuteen, jotka ovat: 1) toimintaympäristö, 2) voimavarat, 3) voimavarojen kohdentaminen, 4) talous, 5) taloudellisuus, 6) tuottavuus, 7) palvelukyky, 8) asiakastietämys, 9) laatu, 10) vaikuttavuus, 11) kustannusvaikuttavuus ja 12) innovatiivisuus. Näihin ulottuvuuksiin sisältyy alakategorioina useita erilaisia tarvittavia tietokokonaisuuksia, jotka taas omalta osaltaan jakautuvat pienempiin kokonaisuuksiin mittareina ja indikaattoreina. Mittareiden tulee mitata tuloksellisuutta kaikissa tarvittavissa näkökulmissa. Näin järjestäjä saa kokonaisnäkymän hyvinvointialueen toimintaan.
Järjestämisen tietomallin tuloksellisuuden ulottuvuudet avaavat järjestämislain 29 § kuvaamaa vähimmäistietoa. Järjestämisen tietomallin avulla Virta-hankkeen, hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden yhteistyönä valmistellaan pohja hyvinvointialueiden tuottamalle vähimmäistiedolle.
Sote-järjestämisen tietomallin avulla valmisteltava vähimmäistietosisältö varmistaa, että sote-palvelujen järjestäjällä on mahdollisuus suunnitella, johtaa, seurata, ohjata ja valvoa koko toimintaa yhdenmukaisesti, sekä oman toiminnan että ostopalvelujen osalta.
Lue lisää Sote-järjestämisen tietomallin loppuraportoinnista »
Raportin liitteet:
Liite 1: Järjestämisen tietomallin käsitteistö
Liite 2: Maakuntajärjestäjien käsitteet -aihio
Liite 3: KUVA-mittariston luokittelua palveluluokittain (Sote-tietopaketit)
Liite 4: Sote-järjestäjän tietomallinnus jatkokehitysehdotus
Toiminnan ja talouden seuranta hyvinvointialueen sote-järjestämistehtävässä
Toimintaympäristön tietotuotanto ja hyödyntämisympäristö tulisi rakentua mahdollisimman hyvin palvelemaan sekä valtio-, hyvinvointialueen järjestäjä- että tuottajatasoa.
Tietoja on pystyttävä tarkastelemaan moniulotteisesti ja eri näkökulmista, yhdistellen toiminta-, talous-, henkilöstö- ja väestötietoja. Raportoinnin on mahdollistettava vertailu oman organisaation sisällä, mutta myös suhteessa muihin samankaltaisiin organisaatioihin ja toimintoihin.
Hyvinvointialueiden välisen vertailun ja kansallisen tason arvioinnin, ohjauksen sekä tasapuolisen ja tarpeisiin pohjautuvan rahoituksen mahdollistamiseksi hyvinvointialueiden on tuotettava toiminnan ja talouden tieto yhtenäisillä periaatteilla vähimmäistiedon vaatimusten mukaisesti.
Lähtökohtana hyvinvointialueen sote-palveluiden seurannan ja raportoinnin osalta on, että taloustieto on aina pystyttävä kytkemään toimintaan (sis. henkilöstötiedon). Talouden seurannan ja raportoinnin tietorakenteet tulee muodostaa siten, että talouden tarkastelu suhteessa toimintaan on mahdollisimman joustavaa. Toiminta- ja taloustieto syntyy hyvinvointialueiden arkityöstä ja sen tulee kumuloitua myös kansalliselle tasolle, eri tasoilla ja eri frekvensseillä tarkasteltavaksi. Toiminta- ja taloustiedon tuottamisessa on huomioitava, että se mahdollistaa jatkossakin yhtenäisen tiedon tuotannon koko julkisen sektorin toiminnasta.
Jotta hyvinvointialueiden tilannetta on mahdollista tarkastella kokonaisuutena ja arvioida yhteismitallisesti, on yhteisesti määrittävä palvelu, johon toiminta ja talous kytketään. Toiminnan ja talouden seurannassa tulee säilyttää tietorakenteiden osalta yhtenäisyys kuntien talouden seurantaan, mutta myös mahdollisuus yhdistää tieto yksityisiltä palveluntuottajilta hankituista palveluista. Näin kokonaiskäsitys asukkaiden tilanteesta ja heille järjestetyistä palveluista sekä budjetoiduista euroista, kuten mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn osalta, säilyy organisaatiomuutoksen jälkeenkin.
Hyvinvointialueiden päivittäisjohtaminen vaatii tarkempaa ja hienojakoisempaa palvelukohtaista tietoa verrattuna kansallisella tasolla arvioinnissa ja ohjauksessa käytettävään tietoon. Tämän vuoksi Sote-tietopakettien jatkokehitystyönä on hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä kuvattu järjestämistehtävään nähden riittävän hienojakoiset organisaatioriippumattomat palvelut, joihin eri lähdejärjestelmistä saatava tieto voidaan kiinnittää yhdenmukaisesti ja lain edellyttämä vertailukelpoisuus varmistaen.
Palveluluokituksessa palveluiden sisältö on kuvattu ja määritelty tarkka tiedon kohdentamissääntö (THL-tilastoluokkakoodi). Sisällön kuvaus, tarkat poimintaehdot ja kohdentamissäännöt ovat edellytyksiä sille, että eri lähdejärjestelmistä saatava tieto voidaan kiinnittää palveluihin yhdenmukaisesti ja lain edellyttämä vertailukelpoisuus varmistaen.
Vähimmäistietosisältöasetuksessa käytettävä palveluluokitus on hyvinvointialueiden AURA-luokitus (2023). Asetuksen mukainen vähimmäistietosisältö ja Valtiokonttoriin toimitettavat taloustiedot perustuvat jatkossa samaan palveluluokitukseen.
Sote-tietopakettien jatkokehitystyönä laadittua, järjestämistehtävää tukevaa, hienojakoisemmalla tasolla olevaa Organisaatioriippumatonta palveluluokitusta voi käyttää edelleen, mutta se edellyttää velvoittavien tietojen mäppäystä Aura-palveluluokitukseen. Valtio ei aseta velvoitteita tuottaa tietoja useilla eri luokituksilla.
Hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö
DigiFinland toimii koordinaatiotehtävässä kansallisten toimijoiden ja hyvinvointialueiden välillä ja levittää yhteistyössä kehitettyjä ratkaisuja ja olemassa olevia alueellisia parhaita käytäntöjä. Koordinaatiotehtävää toteutetaan Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston avulla. Verkosto koostuu kaikkien hyvinvointialueiden edustajista sekä kulloistenkin teemojen mukaisesti kutsutuista kansallisista toimijoista. Verkoston avulla alueet käyvät vuoropuhelua yhteisen näyn löytämiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. DigiFinlandin roolina on tuoda alueellista näkökulmaa kansalliseen tietojohtamisen kehitystyön valmisteluun ja vastavuoroisesti tietoa kansallisesta kehitystyöstä alueille.
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston lisäksi vuoden 2021 alusta on toiminut Virta-hankkeen asiasisältöjen kehittämisryhmätyö . Kehittämistyöryhmissä jokaisen hyvinvointialueen asiantuntijoita sekä kansallisia toimijoita työskentelee eri teemojen parissa. Yhteisen tekemisen tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden järjestämistehtävän johtamista palveleva tietojohtamisen kokonaisuus. Keskeistä yhteisessä kehitys- ja valmistelutyössä on hyvinvointialueiden näkemysten ja tarpeiden huomioiminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Samanaikaisesti pyritään huomioimaan kaikki muu meneillään oleva kansallinen kehitystyö, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja turvataan yhdenmukaisuutta kansallisessa tietojohtamisen valmistelussa.
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston jäsenet huolehtivat hankkeessa tehtävän työn viestinnästä hyvinvointialueella sekä integroivat yhteisesti tehtyä kansallista työtä osaksi hyvinvointialueen valmisteluja. Koska kehittämistyöryhmien asiasisällöt vaihtelevat, verkoston jäsenet huolehtivat siitä, että hyvinvointialueilta osallistuvat tapaamisiin asiakokonaisuutta parhaiten tuntevat henkilöt.
Virta-hankkeen sisällön yhteneväisyys
Mahdollisimman hyvän kansallisen yhteneväisyyden varmistamiseksi Virta-hankkeen sisältöä ohjataan toimintamalleilla, jotka perustuvat kansallisesti aiemmin yhteisesti sovittuihin tai sovittaviin periaatteisiin ja toimintamalleihin, kuten:
- Sote-järjestämisen tietomalli
- Yhteinen palveluluokitus
- Sote-järjestäjän käsitemallit
- Raportoinnin ja analytiikan käyttötapaukset
- Virta-arkkitehtuuri
Hyvinvointialueet ovat valmistelujen aikana kartoittaneet ja priorisoineet kehittämistyön tarpeitaan. Hyvinvointialueiden valmistelua tuetaan mallilla, jolla varmistetaan rakenneriippumattomuus siten, että tulokset ovat hyödynnettävissä eri järjestämismalleilla tai organisoitumistavoilla. Virta-hankkeessa hyödynnetään edellisen valmistelukauden tuotoksia.
Hyvinvointialueiden tietojohtamisen kokonaisratkaisujen toteutuksessa voidaan hyödyntää keväällä ja syksyllä 2020 tehtyä työtä. Tässä työssä on syntynyt mm. käsitemallit sosiaali- ja terveyspalveluista sekä yleisistä käsitteistä, palveluluokitus organisaatioriippumattomista palveluista poimintaehtoineen sekä ensimmäiset raportoinnin käyttötapauskuvaukset, jotka sisältävät tietosisällöt ja käsittelysäännöt. Näiden pohjalta hyvinvointialueella voidaan edistää konkreettista tietojohtamisen kehitystyötä.
Lue lisää:
Lisätietoja
Elina Välikangas, kehityspäällikkö, Virta-hankkeen hankepäällikkö
DigiFinland
050 517 4417
elina.valikangas@digifinland.fi