Virta-hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano- Toivo-ohjelmaa. Sen rinnalla toimii Valtava-hanke Kelan, THL:n ja Valviran yhteistyönä.
Virta-hankkeessa DigiFinlandin ja hyvinvointialueiden yhteisenä tavoitteena on mahdollistaa hyvinvointialueiden johtaminen luotettavalla ja ajantasaisella tiedolla sekä parantaa organisaatioiden tietojohtamisen kyvykkyyttä. Pidemmällä aikavälillä tietoon perustuva päätöksenteko johtaa oikea-aikaiseen ja oikein kohdennettuun palveluun asukkaille. Lisäksi tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden johtamisen sekä kansallisen arvioinnin ja ohjauksen tietosisältöjen yhtenäisyyttä.
Virta-hankkeessa tuetaan alueita tietojohtamisen kyvykkyyden kasvattamisessa, erityisesti sote-järjestämistehtävässä ja siihen liittyvässä tietojohtamisessa. Yhteisellä kehitystyöllä varmistetaan, että sama tietopohja palvelee alueilla myös oman julkisen palvelutuotannon operatiivista johtamista. Tietosisällöt perustuvat yhteiseen tietomalliin sekä kansallisesti sovittuihin yhtenäisiin tietorakenteisiin. Virta-hankkeessa pyritään vaikuttamaan siihen, että kansallista arviointia ja ohjausta varten määriteltävät tietosisällöt ja luokitukset vastaavat mahdollisimman hyvin sote-järjestämisen tietotuotannon tarpeita. Toisin sanoen eri tarpeisiin voidaan hyödyntää samaa tietopohjaa ja tietosisältöä sekä samoja tietorakenteita.
Sote-palvelujen järjestäjän tehtävät ja tietotarpeet
Sote-järjestämisen tehtävät on koottu edellisen hallituskauden aikana valmistuneeseen järjestäjän käsikirjaan. Järjestämistehtävät muodostavat perustan tietotarpeille. Näitä ovat mm.:
• Alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin
• Asukkaiden palvelujen tarpeen määrittely
• Palveluverkon suunnittelu
• Yhdenvertaisesta palvelujen saatavuudesta huolehtiminen
• Palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määritteleminen
• Palvelujen tuottamistavan määritteleminen ja strateginen hankinta
• Palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta vastaaminen (myös omavalvonta)
• Palvelujen yhteensovittamisen kokonaisvastuu ja integraatio
• Toiminnan ja talouden tasapainosta huolehtiminen
• Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden varmistaminen
• Palvelujen kehittäminen
Tutustu Sote-järjestäjän käsikirjaan (VM.fi) »
Sote-järjestäjän tietotarve ja vähimmäistieto
Sote-järjestäjän tietotarpeet perustuvat edellä kuvattuihin palvelujen järjestäjän tehtäviin. Sote-järjestäjän tietotarve jäsentyy toimintaympäristöanalyysiin, seurannan ja ohjauksen tietoihin sekä ulkoisen arvioinnin ja valtio-ohjauksen tietoihin.
Koko palvelujärjestelmää täytyy kyetä seuraamaan ja ohjaamaan kokonaisuutena sekä oman toiminnan että ostopalvelujen osalta. Koko tuottajaekosysteemin tuloksekkaaseen ohjaamiseen tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa palvelutarpeista, palvelujen toteutumisesta ja kustannuksista, resursseista sekä edellä kuvattujen kehitystrendeistä ja ennusteista. Palvelutuotannon painopistettä tulee voida muuttaa reagoivasta ennakoivaan. Ajantasaisen tiedon lisäksi tähän voidaan hyödyntää myös edistyneen analytiikan keinoja.
Hyvinvointialueen järjestäjän toiminnan tietotarpeet jäsentyvät päivittäisjohtamisen tarpeiden mukaan
• toiminnan seurantaan, ohjaukseen ja valvontaan
• toiminnan ja talouden suunnitteluun ja arviointiin
• kansallisten tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja ohjaukseen (vuosittain, vuosineljänneksittäin)
Virta-hankkeessa hyvinvointialueet valmistelevat Virta-tiimin koordinoimana järjestämislain 29 §:n edellyttämän hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen vähimmäistietosisältöä.
Järjestämislain 29 § asettaa sisällölliset vaatimukset sote-palveluiden järjestämistehtävän johtamisen vähimmäistietosisällöille (palvelujen tarve, saatavuus, laatu, vaikuttavuus, kustannukset ja yhdenvertaisuus sekä palvelujen yhteensovittaminen). Hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin.
Hyvinvointialueen on hyödynnettävä vaatimusten mukaista tietoa järjestämisvastuullaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena. Lisäksi hyvinvointialueiden on verrattava tätä tietoa muiden hyvinvointialueiden vastaavaan tietoon. Hyvinvointialueen on laadittava vähimmäistiedon perusteella vuosittain selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta.
Tutustu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (29 § Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus)
Sote-järjestämisen tietomalli
Kansallisena yhteistyönä on valmisteltu sote-järjestämisen tietomalli keväällä 2018. Järjestäjän tietomallissa on kuvattuna ”Kokonaisnäkymä maakunnan/hyvinvointialueen tietotarpeisiin”, jossa tietotarpeet on jäsennetty kahteentoista eri ulottuvuuteen, jotka ovat: 1) toimintaympäristö, 2) voimavarat, 3) voimavarojen kohdentaminen, 4) talous, 5) taloudellisuus, 6) tuottavuus, 7) palvelukyky, 8) asiakastietämys, 9) laatu, 10) vaikuttavuus, 11) kustannusvaikuttavuus ja 12) innovatiivisuus. Näihin ulottuvuuksiin sisältyy alakategorioina useita erilaisia tarvittavia tietokokonaisuuksia, jotka taas omalta osaltaan jakautuvat pienempiin kokonaisuuksiin mittareina ja indikaattoreina. Mittareiden tulee mitata tuloksellisuutta kaikissa tarvittavissa näkökulmissa. Näin järjestäjä saa kokonaisnäkymän hyvinvointialueen toimintaan.
Järjestämisen tietomallin tuloksellisuuden ulottuvuudet avaavat järjestämislain 29 § kuvaamaa vähimmäistietoa. Järjestämisen tietomallin avulla Virta-hankkeen, hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden yhteistyönä valmistellaan pohja hyvinvointialueiden tuottamalle vähimmäistiedolle.
Sote-järjestämisen tietomalli varmistaa, että sote-palvelujen järjestäjä kykenee suunnittelemaan, johtamaan, seuraamaan, ohjaamaan ja valvomaan koko toimintaa yhdenmukaisesti sekä oman toiminnan että ostopalvelujen osalta.
Lue lisää Sote-järjestämisen tietomallin loppuraportoinnista »
Raportin liitteet:
Liite 1: Järjestämisen tietomallin käsitteistö
Liite 2: Maakuntajärjestäjien käsitteet -aihio
Liite 3: KUVA-mittariston luokittelua palveluluokittain (Sote-tietopaketit)
Liite 4: Sote-järjestäjän tietomallinnus jatkokehitysehdotus
Toiminnan ja talouden seuranta hyvinvointialueen sote-järjestämistehtävässä
Toimintaympäristön tietotuotanto ja hyödyntämisympäristö tulisi rakentua mahdollisimman hyvin palvelemaan sekä valtio-, hyvinvointialueen järjestäjä- että tuottajatasoa.
Tietoja tulee pystyä tarkastelemaan moniulotteisesti ja eri näkökulmista, yhdistellen toiminta-, talous-, henkilöstö- ja väestötietoja. Raportoinnin on mahdollistettava vertailu oman organisaation sisällä, mutta myös suhteessa muihin samankaltaisiin organisaatioihin ja toimintoihin.
Hyvinvointialueiden välisen vertailun ja kansallisen tason arvioinnin, ohjauksen sekä tasapuolisen ja tarpeisiin pohjautuvan rahoituksen mahdollistamiseksi hyvinvointialueiden tulee kyetä tuottamaan toiminnan ja talouden tieto yhtenäisillä periaatteilla vähimmäistiedon vaatimusten mukaisesti.
Lähtökohtana hyvinvointialueen sote-palveluiden seurannan ja raportoinnin osalta on, että taloustieto tulee aina pystyä kytkemään toimintaan (sis. henkilöstötiedon). Talouden seurannan ja raportoinnin tietorakenteet tulee muodostaa siten, että talouden tarkastelu suhteessa toimintaan on mahdollisimman joustavaa. Toiminta- ja taloustieto syntyy hyvinvointialueiden arkityöstä ja sen tulee kumuloitua myös kansalliselle tasolle, eri tasoilla ja eri frekvensseillä tarkasteltavaksi. Toiminta- ja taloustiedon tuottamisessa tulee myös huomioida, että se mahdollistaa jatkossakin yhtenäisen tiedon tuotannon koko julkisen sektorin toiminnasta.
Jotta hyvinvointialueiden tilannetta on mahdollista tarkastella kokonaisuutena ja arvioida yhteismitallisesti, tulee yhteisesti määrittää palvelu, johon toiminta ja talous kytketään. Talouden ja toiminnan seurannassa tulee säilyttää tietorakenteiden osalta yhtenäisyys kuntien talouden seurantaan, mutta myös mahdollisuus yhdistää tieto yksityisiltä palveluntuottajilta hankituista palveluista. Näin kokonaiskäsitys asukkaiden tilanteesta ja heille järjestetyistä palveluista sekä budjetoiduista euroista, kuten mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn osalta, säilyy organisaatiomuutoksen jälkeenkin.
Hyvinvointialueiden päivittäisjohtaminen vaatii tarkempaa ja hienojakoisempaa palvelukohtaista tietoa verrattuna kansallisella tasolla arvioinnissa ja ohjauksessa käytettävään tietoon. Tämän vuoksi Sote-tietopakettien jatkokehitystyönä on hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä kuvattu järjestämistehtävään nähden riittävän hienojakoiset organisaatioriippumattomat palvelut, joihin eri lähdejärjestelmistä saatava tieto voidaan kiinnittää yhdenmukaisesti ja lain edellyttämä vertailukelpoisuus varmistaen.
Alueiden kanssa tehtävä yhteistyö
DigiFinland toimii koordinaatiotehtävässä kansallisten toimijoiden ja hyvinvointialueiden välillä ja levittää yhteistyössä kehitettyjä ratkaisuja ja olemassa olevia alueellisia parhaita käytäntöjä. Koordinaatiotehtävää toteutetaan Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston avulla. Verkosto koostuu kaikkien hyvinvointialueiden edustajista sekä kulloistenkin teemojen mukaisesti kutsutuista kansallisista toimijoista. Verkoston avulla alueet käyvät vuoropuhelua yhteisen näyn löytämiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. DigiFinlandin roolina on tuoda alueellista näkökulmaa kansalliseen tietojohtamisen kehitystyön valmisteluun ja vastavuoroisesti tietoa kansallisesta kehitystyöstä alueille.
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston lisäksi vuoden 2021 alusta on toiminut Virta-hankkeen asiasisältöjen kehittämistyöryhmätyö. Kehittämistyöryhmissä jokaisen hyvinvointialueen asiantuntijoita sekä kansallisia toimijoita työskentelee eri teemojen parissa. Yhteisen tekemisen tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden järjestämistehtävän johtamista palveleva tietojohtamisen kokonaisuus. Keskeistä yhteisessä kehitys- ja valmistelutyössä on hyvinvointialueiden näkemysten ja tarpeiden huomioiminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen.
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston jäsenet huolehtivat hankkeessa tehtävän työn viestinnästä hyvinvointialueella sekä integroivat yhteisesti tehtyä kansallista työtä osaksi hyvinvointialueen valmisteluja. Koska kehittämistyöryhmien asiasisällöt vaihtelevat asiasisällöittäin, verkoston jäsenet huolehtivat siitä, että hyvinvointialueilta osallistuvat tapaamisiin asiakokonaisuutta parhaiten tuntevat henkilöt.
Virta-hankkeen sisällön yhteneväisyys
Mahdollisimman hyvän kansallisen yhteneväisyyden varmistamiseksi Virta-hankkeen sisältöä ohjataan ohjausmekanismeilla, jotka perustuvat kansallisesti aiemmin yhteisesti sovittuihin tai sovittaviin periaatteisiin ja toimintamalleihin, kuten:
- Virta-arkkitehtuuri
- Sote-järjestämisen tietomalli
- Sote-tietopaketit
- Sote-järjestäjän käsitemallit
- Raportoinnin ja analytiikan käyttötapaukset
Hyvinvointialueet ovat kartoittaneet ja priorisoineet kehittämistyön tarpeitaan. STM:n sote-rakenneuudistuksen valtionavun turvin alueellista valmistelua viedään eteenpäin nykyisten järjestämisvastuullisten kuntien ja kuntayhtymien toimesta. Hyvinvointialueiden valmistelua tuetaan mallilla, jolla varmistetaan rakenneriippumattomuus siten, että tulokset ovat hyödynnettävissä eri järjestämismalleilla tai organisoitumistavoilla. Virta-hankkeessa hyödynnetään edellisen valmistelukauden tuloksia.
Hyvinvointialueiden tietojohtamisen kokonaisratkaisujen toteutuksessa voidaan hyödyntää keväällä ja syksyllä 2020 tehtyä työtä. Tässä työssä on syntynyt mm. käsitemallit sosiaali- ja terveyspalveluista sekä yleisistä käsitteistä, palveluluokitus organisaatioriippumattomista palveluista poimintaehtoineen sekä ensimmäiset raportoinnin käyttötapauskuvaukset, jotka sisältävät tietosisällöt ja käsittelysäännöt. Näiden pohjalta hyvinvointialueella voidaan edistää konkreettista tietojohtamisen kehitystyötä.
Lue lisää STM:n hankeoppaasta:
Valtionavustus sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun
Lisätietoa Toivo-ohjelmasta sote-uudistus.fi-sivuilla >>
Lisätietoja
DigiFinland Oy
Elina Välikangas, kehityspäällikkö, Virta-hankkeen hankepäällikkö
050 517 4417
elina.valikangas@digifinland.fi