Päivitämme tälle sivulle kuntien ja maakuntien liittojen usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Vastaukset perustuvat Ryhti-hankkeen ja lakiesitysten tietoihin.
Sivua päivitetty 30.1.2023
- Yleisiä kysymyksiä
- Aikataulu, kustannukset ja tuki
- Kaavoitus / Tonttijaot
- Luvitus
- Yhteentoimivuus ja tietomallit
- Tietojärjestelmät ja ohjelmistot
Yleisiä kysymyksiä
Mistä voin tutustua tulevaan lainsäädäntöön?
Uusiin lakiesityksiin voi tutustua eduskunnan verkkosivuilla. Eduskunta käsittelee lakeja alkuvuodesta 2023
Miten lausuntokierroksen aikana annettu palaute vaikutti?
Tähän löytyy tiivistelmä HE:n sivuilta 70-71:
Hallituksen esitys laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (eduskunta.fi)
Mikä rooli on DigiFinlandilla on Ryhti-hankkeessa?
DigiFinland tarjoaa muutoksiin liittyviä koulutuksia ja ohjeistuksia, toimenpideohjelman ym. toiminnallista maksutonta tukea kunnille ja maakuntien liitoille.
Mistä on tullut tarve rakentaa uusi tietojärjestelmä ja uudistaa käytäntöjä?
Vaatimukset tiedolle ovat yhteiskunnassa muuttuneet. Tarvitsemme entistä ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa tueksi suunnitteluun, vaikutusten arvioimiseen, uusien palveluiden kehittämiseen, päätöksentekoon ja demokratian vahvistamiseen. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on tunnistettu useita haasteita. Viranomaiset ja yritykset joutuvat keräämään tietoja eri lähteistä – esimerkiksi kunnilta ja muilta viranomaisilta. Kunnat taas puolestaan joutuvat toimittamaan samoja tietoja useille eri tiedon tarvitsijoille. Tieto ei ole yhdenmukaisessa muodossa, mikä vaikeuttaa sen hyödyntämistä ja virtaamista järjestelmien välillä. Rakennetun ympäristön sektorin tiedonhallinnan haasteita on selvitetty muun muassa Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset, KIRA-digi ja Tieto paremmin päätöksen tekoa palvelemaan -hankkeissa. Tiedonhallinnan taakkaa pitää keventää ja päällekkäistä työtä vähentää – se on yhteinen etumme. Digitalisaation edistäminen on yksi Suomen hallituksen keskeisistä tavoitteista, ja tavoite rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisesta on kirjattu hallitusohjelmaan.
Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, luku 1.1.3.
Euroopan unionin tasolla tiedon uudelleenkäyttöä pyritään parhaillaan edistämään Euroopan datastrategialla ja siihen liittyvällä lainsäädännöllä. Euroopan parlamentin ja neuvoston 20.6.2019 antamalla avoimen datan direktiivillä (1024/2019/EU) tavoitellaan julkisen sektorin tietovarantojen avaamiseen liittyvän sääntelyn ja avaamisen prosessien yhdenmukaistamista ja tehostamista.
Lähde: Avoimen datan direktiivin kansallinen täytäntöönpano – Valtiovarainministeriö (vm.fi)
Kunnat julkaisevat aineistoa, mutta onko muutoksesta myös hyötyjä kunnille? Mitä hyödyllistä tietoa kunnat saavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä?
Keskeinen hyöty liittyy tiedonhallinnan kevenemiseen. Kuntien ei tarvitse jatkossa toimittaa samaa tietoa usealle eri viranomaistaholle. Tiedon toimittaminen kerran rakennetun ympäristön tietojärjestelmään riittää: järjestelmästä tietoa voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin hallitusti.
Kunnille on tulevaisuudessa hyötyä tietojärjestelmästä ylikunnallisissa tilanteissa, kun aineistoa halutaan myös ympäristökuntien ja maakunnan alueelta. Yhdyskuntarakenteen kehittymisen arvioimiseksi saadaan lähikuntien ja maakunnan kaavatiedot helposti. Kaavoittaja voi myös tutkia muiden kuntien tekemiä kaavamääräyksiä ja etsiä hyviä soveltuvia ratkaisuja. Kuntalaiset puolestaan saavat aiempaa paremmin tietoa elinympäristöstään ja siihen vaikuttavista suunnitelmista.
Onko missään muissa maissa näin laajaa vastaavaa järjestelmää?
Tietoa muiden maiden järjestelmistä on selvitetty Ympäristöministeriön taholta. Selvityksessä mukana olleita maita olivat Ruotsi, Tanska, Norja, Alankomaat, Saksa, Ranska ja Viro.
Esimerkiksi Tanskassa maankäyttöä ja rakentamista säädellään rakennuslailla (byggelove) ja kaavalailla (planlove). Tanskassa on jo käytössä kansallinen kaava- tai suunnittelutietovaranto PlanData. Kunnilla on velvollisuus laatia kaavat kansallisen mallin mukaan ja saattaa tiedot kansalliseen tietovarantoon. Alankomaissa kaavatiedot viedään valtakunnalliseen kaavatietopalveluun Ruimtelijkeplannen.nl.
Mitkä asiat ovat vielä tarkentumassa asetuksilla? Mitä asioita mihinkin asetukseen sisällytetään? Millä aikataululla mikäkin asetus tämän hetken tiedon mukaan etenee?Rakennusten ja rakentamisen tietomäärityksiin ja digiin liittyen on monta asiaa tarkentumassa asetuksilla. Rakennuslain hallituksen esityksen mukaan ainakin seuraavista RakL:n pykälistä ja teemoista tullaan säätämään asetuksilla:
• 60 §, Rakennuksen tietomallimuotoinen suunnitelma (suunnitelmamalli ja toteumamalli)
• 72 §, Rakennuksen viranomaiskatselmusten tietojen julkaiseminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä
• 73 §, Rakentamisen lupiin liittyvien tietojen julkaiseminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä
• 139 §, Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
• 38 §, Rakennuksen vähähiilisyys (rakennusmateriaalien tiedot hiililaskennassa)
• 39 §, Rakennuksen elinkaariominaisuudet (rakennusmateriaalien materiaaliseloste)
• RYTJ-laissa ehdotetaan asetuksenantovaltuutta kahteen asiaan:
• 5 §, Alueidenkäytön tietojen rakenne, kun tieto toimitetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään sekä
• 6 §, alueidenkäytön pysyvät yksilöivät tunnukset.
Maankäyttö- ja rakennuslain (tuleva alueidenkäyttölaki) osalta asetuksenantovaltuudet pysyvät pitkälti ennallaan.
Ensimmäinen asetus RYTJ-laista tulee olemaan todennäköisesti 6 §:n perusteella annettava pysyvien yksilöivien tunnusten asetus. Siinä tultaisiin määrittämään miten tunnukset muodostuisivat, mille asioille mitäkin tunnusta annettaisiin sekä tunnusten ihmisluettavat muodot. Ehdotetun 6 §:n mukainen asetus on valmisteilla ja tiedotamme sen osalta lisää, kun sen aika on. Kyse on teknisluonteisesta asetuksesta (esimerkiksi ”tunnus koostuu merkeistä aaaa-bbbb-cccc-dddd-eeee”). 5 §:n mukaista asetusta ruvetaan myös valmistelemaan piakkoin, mutta koska kyseinen pykälä tulee voimaan vasta 2029 niin sillä ei ole kiire.
Aikataulu, kustannukset ja tuki
Mikä on uudistuksen aikataulu ja siirtymäaika?
Uudet lait tulisivat voimaan 1.1.2024 alkaen. Tietojärjestelmää koskevan lakiesityksen mukaan kunnan tulisi julkaista alueidenkäytön tiedot yhdessä sovitussa muodossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen.
Rakentamislakiin on tulossa kolmen vuoden siirtymäsäännös. Rakentamislaki velvoittaisi laatimaan rakentamisen tiedot yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa sekä tietomallimuotoisena jo 1.1.2024 lähtien, mutta ehdotetun pykälän mukaisesti tiedot tulisi tallentaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vasta viimeistään 1.1.2027.
Miten kunnille aiheutuvat kustannukset korvataan?
Kustannukset eivät jää kuntien harteille. Kunnille aiheutuvat tosialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan, mikä on hallitusohjelman mukaista. Jo vuoden 2023 talousarvioesitykseen sisältyy 2,88 miljoonan euron varaus kunnille ja maakuntien liitoille.
Millaisia muutoksia lakimuutos edellyttää kunnilta ja mistä tukea muutokseen voi saada?
Kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa vastuut pysyvät ennallaan: kunnat luonnollisestikin vastaavat jatkossakin kummastakin. Uutta on se, että jatkossa tietoa tuotettaisiin yhteentoimivassa muodossa, ja se julkaistaisiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tämä edellyttää muutoksia kuntien ja maakuntien liittojen järjestelmiin ja toimintatapoihin. Ympäristöhallinto on koko ajan mukana tukemassa tässä muutoksessa. Toisaalta rakennetun ympäristön digitalisaation eteen on tehty pitkään töitä kunnissa, joten Ryhti on jatkumoa siihen työhön. Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava laaditaan jatkossa tietomallimuotoisina. Tämä edellyttää, että kaavojen suunnittelussa käytettyjen ohjelmien tulee tukea tietomallimuotoisen kaavan laatimista ja kaavojen laatijoiden tulee siis omaksua uusi tapa tuottaa tietomallipohjaisia kaavoja. Myös lupa rakentamiseen haetaan jatkossa koneluettavassa muodossa. Kunnat saavat muutokseen toiminnallista muutostukea, joka sisältää muun muassa koulutuksia ja ohjeita. Sen lisäksi kunnille syntyvät tosiasialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan.
Mitä kustannuksia tulee uusien ohjelmistojen ja toimintatapojen myötä?
Uusi toimintamalli edellyttää muutoksia kuntien tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja rajapintoihin, mikä aiheuttaa kustannuksia. Kustannuksia on arvioitu osana Ryhti-hanketta, mutta yksityiskohtaisia kuntakohtaisia summia on vaikea määritellä, koska eri järjestelmien valmiustaso kansallisten tietomallien käyttöönotolle vaihtelee. Kuntia avustetaan rahallisesti muutoksessa. Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, että tosiasialliset ja kertaluontoiset muutoksesta aiheutuvat kustannukset korvataan. Tiedon toimittamisen velvoitteet keventyvät uuden toimintamallin myötä, jolloin kunnille tulee myös merkittäviä hyötyjä, kun työaikaa säästyy. Vaikutuksista kuntatalouteen voit lukea tarkemmin lakiesityksen sivulta 38.
Lasketaanko tietomallikouluttautuminen kertaluontoiseksi korvattavaksi kustannukseksi?
Henkilöstön osaamisen nostaminen uudistuksen mukaiselle tasolle kuuluu korvattaviin tukikelpoisiin kustannuksiin.
Auttaako Ryhti-muutostuki/DigiFinland muuntamaan aineistoa oikeaan muotoon?
DigiFinlandilla ei valitettavasti ole resursseja antaa suoraa tukea toiminnan suorittamiseen. Tiedostojen muuntamiseen ja tuotantoon tietomalliyhteensopivaksi laaditaan mahdollisimman hyvät ohjeistukset ja mahdollisuuksien mukaan avustaa järjestelmien käyttöönotossa.
Onko tulossa ruotsinkielistä koulutusta?
Koulutuksia ja muutosta tukevaa materiaalia tuotetaan myös ruotsin kielellä.
Tuleeko myös tonttijakojen tekemisestä tietomallikoulutusta? Myös ruotsiksi.
Kaavoittajille suunnattu tietomallikoulutus sisältää myös tonttijaot. Koulutusmateriaalit tarjotaan myös ruotsiksi.
Kaavoitus
Vastuu kiinteistörekisterin oikeellisuudesta on rekisterinpitäjäkaupungeilla. Nyt kun tietoja siirtyy kolmannenkin toimijan kautta, muuttuvatko vastuut vai voidaanko jatkaa kuten tähänkin asti?
Kiinteistörekisteriä pitävien kuntien osalta tilanne ei muutu nykyisestä. Kunta vie kiinteistötiedot kiinteistötietojärjestelmään kuten tähänkin asti. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään saadaan tarvittavat kiinteistötiedot rajapinnan kautta kiinteistötietojärjestelmästä.
Kunnan tulee kuitenkin toimittaa muun muassa kaavoitukseen, tonttijakoihin ja rakennuksiin liittyviä tietoja suoraan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Maanmittauslaitos saa nykyään kaavatiedot suoraan kunnista kiinteistötietojärjestelmään. Jatkossa Maanmittauslaitos saa nämä tiedot rajapinnan kautta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Kunnan ei tarvitse toimittaa kaavatietoja kahteen eri paikkaan. Maanmittauslaitoksen tulee kuitenkin ylläpitää järjestelmäänsä kaavoitustiedoista siirtymäajan loppuun asti eli vuoteen 2029, eli kunnes kaikki kunnat ovat ottaneet rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönsä.
Kaavamääräyksien laatiminen rakenteellisesti tulevaisuudessa?
Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Tarkoituksena on uudistaa nykyiset yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysoppaat. Kaavamääräykset laaditaan tulevaisuudessa kaavamääräyslajikoodiston pohjalta. Sen on tarkoitus olla sisällöllisesti päivittyvä ja myös paikallisiin tarpeisiin muokkautuva. Kaavamääräyslajikoodistot ovat erikseen asema- ja yleiskaavalle.
Mikä on tulevaisuudessa ”hyväksytty kaava”?
Päätöksentekoprosessia varten tietomallimuotoisesta kaavasta voidaan ottaa ihmisluettava ote, joka hyväksytään. Tietomallimuotoinen kaava sisältää koneluettavassa muodossa samat tiedot. Tuleva lainsäädäntö ei rajoita sitä, etteikö myös tietomallimuotoista kaavaa voisi hyväksyä.
Rajoittaako tietomallimuoto nykyisen kaavan esitystapaa?
Kaavatietomallin pohjalta voidaan luoda tarvittaessa erilaisia visualisointeja kaavasta. Tietomallimuotoinen kaava ei ole siis enää sidottu vain yhteen esitystapaan. Kansallisessa kaavamääräyskokoelmahankkeessa kuitenkin ratkaistaan myös kaavojen visualisointiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka helpottaa kaavojen tulkintaa ja tarjoaa visualisointiin yhteisen hyvän tavan.
Miten visualisoinnit muodostuvat? Tuleeko yhtenäinen tapa, miltä kaavat näyttävät?
Kaavamääräyskokoelma-projektissa määritetään yhtenäisiä määräyksiä ja visualisointitapoja, joita voi käyttää kaavasuunnittelussa. Mahdollista on myös tehdä kuntakohtaisia omia määräyksiä ja visualisointeja.
Kaavojen sisällön tarkastelu ns. nopealla silmäilyllä hankaloituu aika paljon, jos jokaista kaavayksikköä joutuu tarkastelemaan yksitellen. Viivatyyppien säilyttäminen nykyisenlaisina olisi hyvä käytäntö, samoin muut viivoilla ilmaistavat sisällöt sekä sitovan tonttijaon tonttinumeroinnit jne. Autopaikka- ja melumääräykset yms. teksteillä ilmaistavat sisällöt voisi hyvinkin laittaa piiloon kaavayksikön tietoihin.
Kunta voi halutessaan tehdä kaavakartan sen näköiseksi kuin aina ennenkin. Kaavakartta voi edelleen sisältää viivoja, pisteitä ja alueita. Kaavamääräyslajikoodiston avulla määritellään jokaisen kaavakohteen sisältö.
Tulevatko myös kaavojen pohjakartat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään? Miten tietojärjestelmä vaikuttaa niihin?
SYKE ottaa asemakaavat vastaan georeferoituina GeoTIFF-tiedostoina. Tiedoston mukana kulkee myös pohjakartta. Näin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä löytyy aina kaavakartta, johon kuuluu myös pohjakartta. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälään, joka koskee kaavan pohjakarttaa, ei olla esitetty muutoksia.
Mitä tapahtuu, kun kaava kumoutuu osittain?
Tieto kaavan osittaisesta kumoutumisesta julkaistaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Miten voimassa olevien kaavojen suhteen menetellään?
Lakiesitys ei velvoita kuntia toimittamaan järjestelmään nyt jo voimassa olevia kaavoja. Tavoitteena on kuitenkin saada yhteistyössä myös voimassa olevat kaavat järjestelmään. Käynnissä on VOOKA-hanke, jossa testataan yhdessä Etelä-Savon kuntien kanssa, miten voimassa olevat kaavat voidaan saattaa tietomallimuotoon ja viedä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Kunnilla on velvoite ylläpitää ajantasa-asemakaavaa (MRA 29§). Miten tämän on ajateltu toteutuvan uusien kaavojen tietomallien ja vanhojen pdf-muotoisten kaavojen yhdistelmässä?
Vanha velvoite jää toistaiseksi voimaan, joten kuntien kannalta tilanne jatkuu kuten ennenkin. Kunnat pitävät ajantasa-asemakaavaa yllä omissa järjestelmissään. Myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä voi ylläpitää kunnan ajantasa-asemakaavaa, jos tietojärjestelmään toimittaa myös voimassa olevat aineistot. Jos kunta pitää yhdistelmää yllä pdf-muodossa tai muuten kuvana, saa tietomallista tuotettua kuvan, joka liitetään yhdistelmään.
Ajantasakaavat eivät aina täysin vastaa hyväksyttyjä kaavoja. Riippuu kunnasta/kaupungista miten tarkkaan se on tehty. Kuka vastaa ajantasakaavojen paikkansapitävyydestä, jos niitä jaetaan verkossa?
Kunta vastaa tuottamansa tiedon oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tehtäneen kooste voimassa olevista kaavoista kunnan toimittaman kaava-aineiston pohjalta, jolloin kunta vastaa siitä, että on toimittanut viimeisimmän voimassa olevan tiedon.
Asettaako kaavan tietomalli uusia vaatimuksia ominaisuuksiin JHS185:n mukaiselle asemakaavan pohjakartalle?
Asemakaavan pohjakarttaan ei tule muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevaa pykälää ei ole esitetty muutettavaksi.
Mitä KAATIO -hankkeelle kuuluu, ja miten se vaikuttaa RYTJ:ään?
Ryhti-hanke keskustelee tiiviisti KAATIO-hankkeen kanssa ja KAATIO-hankkeen havainnot ja tuotokset otetaan huomioon rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämisessä. Hankkeessa testataan tietomallimuotoisen kaavan tuottamista eri ohjelmistoin. Hankkeesta voi lukea lisää täältä | KAATIO-blogi
Mistä voin tutustua tietomallipohjaiseen kaavoitukseen?
Teemasta voi lukea lisää esimerkiksi täältä: Kaavakartoista tietomallipohjaisiin kaavatuotteisiin
Miten liittymäkiellot, pohjavesialueet ja muut vastaavat sijaintiin ja kuvautumiseen perustuvat toimivat tietomallissa?
Tietomallissa voi olla myös viivoja ja pisteitä. Myös näille saadaan attribuutteja sekä sijaintitietoa. Myös kuvautuminen ja kaavamääräysten tarkentuminen tullaan päättämään myöhemmin.
Missä muodossa osallistumis- ja arviointisuunnitelmat otetaan vastaan tietojärjestelmään? Muutetaanko myös ne tietomallimuotoisiksi? Entä validoidaanko niiden sisältö? Nythän kyseessä on useimmiten parin sivun vapaamuotoinen asiakirja.
Vuonna 2024, tietojärjestelmän avautuessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmat otetaan vastaan PDF-muodossa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän validointipalvelu ei arvioi PDF-tiedoston sisältöä. Tavoitteena on, että ennen pitkää myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaselostus tuotetaan tietomallimuodossa. Näitä varten käynnistetään vuonna 2023 oma tietomallityönsä.
Miten tontin sisällä olevat eri rakennusalat erotellaan? Näkyvätkö ne omina kohteinaan/tontteinaan?
Tietomallimuotoisessa kaavassa jokainen rakennusala on oma kaavakohteensa.
Lisääntyykö asemakaavamääräysten sisällöllinen laajuus (ihan pelkästään jo tekstimäärällä mitattuna) kun tietomallista tulostetaan kaavaote esim. päätöksentekoa varten vai jääkö osa ”metatiedosta” tulostumatta paperiotteelle? Eli onko tietomallin kaavamääräyssisältö niin perin juurin erilaatuista ja erisuuruista kuin nykyisessä kaavakartassa/määräyksissä?
Uudessa kaavamääräyskokoelmassa kaavamääräyksiä pyritään yksinkertaistamaan, mutta myös kuntakohtaiset määräykset ovat mahdollisia. Merkittäviä muutoksia ei siten ole tulossa. Kunta päättää, minkälaisia tietoja sisällyttää kaavakartalle ja kaavamääräyksiin. Kunta voi siis edelleen tehdä tietosisällöltään samanlaisen kaavan kuin ennenkin.
Miten kaavaselostuksen kanssa toimitaan?
Kaavaselostus on mahdollista toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään kaikissa vaiheissa pdf-muodossa. Kaavaselostuksen tietomalli työ aloitetaan vuoden 2023 alussa. Tulevaisuudessa kaavaselostus siis toimitetaan tietojärjestelmään yhtenäisessä tietomallimuodossa.
Mikä on ensisijainen paikka kaavatiedoille? Kansallinen vai kuntien oma?
Kunnilla on jatkossakin oikeus kehittää omia järjestelmiään ja tietopalveluitaan, eikä valtakunnallinen järjestelmä korvaa kuntien omia järjestelmiä. Kunta voi kuitenkin halutessaan ylläpitää alueidenkäytön tietoja kuten kaavoja jatkossa vain rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Kunta vastaa, että tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ovat ajan tasalla. Tietojen ensisijainen paikka voi edelleen olla kunnan järjestelmä ellei kunta hyödynnä pelkästään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää.
Mikä on asemakaavan tietomallitilanne?
Asemakaavalle ei laadita erillistä tietomallia, vaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä on yksi kaavatietomalli, jolle laaditaan omat soveltamisprofiilit eri kaavatasoille.
Kaavatietomallia päivitetään tarvittaessa alkuvuodesta 2023 yleis- ja asemakaavan kaavamääräyskokoelma-työssä esiin tulleiden näkökulmien pohjalta. Kaavatietomallin kehittämistä jatketaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän toteutuksen ja siihen liittyvän kumppanitestauksen yhteydessä vuoden 2023 aikana. Tietomallipohjaisten kaavojen vieminen tietojärjestelmään on mahdollista vuodesta 2024 alkaen.
Tonttijaot
Miten kaavasta poikkeavat, myöhemmin tehtävät tonttijaonmuutokset toimitetaan/muokataan tietomalliaineistoon ja näkyykö ne jotenkin erillisinä poikkeamina aiemmin lainvoiman saaneesta kaavasta?
Tonttijakoa voi tarkastella erikseen. Myöhemmin tehtävät tonttijaonmuutokset voi toimittaa milloin tahansa tietojärjestelmään.
Sisältyykö järjestelmän tonttijako-osioon myös vektorimuotoiset aluerajaukset?
Tonttijaon aineisto sisältää myös geometriat eli vektorimuotoiset aluerajaukset.
Tonttijaon hyväksymisen jälkeisen prosessin voisi kuvata auki. Mitä siirtyy ja miten?
Lakiesityksen mukaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään julkaistaan viivytyksettä voimaantullut tonttijako sekä tieto tonttijaon kumoutumisesta. Tiedot toimitetaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa.
Tieto siirtyy mahdollisimman automaattisesti kuntarekisteristä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Voiko vanhat tonttijakotiedot lähettää verkossa latauskäyttöliittymällä?
Kunta voi halutessaan toimittaa rajapinnan tai latauskäyttöliittymän kautta voimassa olevan tonttijaon tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Onnistuuko tonttijaon osittainen kumoaminen?
Nykyistä käytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa. Kunta voi edelleen jatkossakin päättää mille alueelle tonttijako kohdistuu.
Luvitus
Tulevatko suunnittelutarveratkaisut järjestelmään?
Tietojärjestelmään toimitettaisiin suunnittelutarvealueet.
Miten seulotaan luvatta rakennetut rakennukset, joita omistajat ilmoittavat verottajalle ja jos verottaja ’työntää ne valtakunnalliseen rakennusrekisteriin’? Voiko tieto ’valua’ kunnan rekisteriin ilman luvitusta (mm. lupaharkinta ja katselmukset puuttuvat) ja korvata kunnan toimittaman tiedon vai tuleeko tieto kunnalle hyväksyttäväksi ja tarkistettavaksi?
Kiinteistöverovelvollisella on velvollisuus ilmoittaa joka vuosi kiinteistöveroon liittyvät rakennustiedot verottajalle. RYTJ-laissa ehdotetaan kyseisten rakennustietojen saamista Verolta RYTJ:hin. Kunnat saavat RYTJ:ssä käyttöönsä veron rakennustiedot, kunnan toimittamat rakennustiedot ja KTMK:n kautta tunnistetut tiedot. Tällöin voidaan tunnistaa eroavaisuuksia ja ryhtyä kunnissa korjaaviin toimiin tarpeen mukaan.
Kunnan tallentamia tietoja ei muuteta rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Verottajan tiedot eivät korvaa kunnan tietoja. Tavoitteena kuitenkin on, että kunnat saisivat aiempaa helpommin myös verottajan toimittamat tiedot käyttöönsä.
Miten nykyinen rakennusten luvittaminen muuttuu? Tuleeko siihen jokin uusi järjestelmä vai mennäänkö vanhalla ja siihen tulee joku lisäpalikka?
Rakennusten luvittamiseen tulee mukaan rakennuksen suunnitelmatietomalli, jota voi hyödyntää suunnitelmien tarkistuksessa. Lupa- ja rakennustiedot siirretään jatkossa RYTJ:ään DVV:n rekisterin sijasta. Muita muutoksia ei ole tulossa. Ei siis tule uutta järjestelmää.
Tuleeko sellaista vaihetta, että kunnan pitäisi toimittaa rakennustietoja sekä DVV:n väestötietojärjestelmään että rakennetun ympäristön tietojärjestelmään? Miten siirtymäkausi hallitaan?
Ei tule. Kunnat siirtyvät käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää yksitellen tai hallittuina ryhminä. Kun siirtymä on valmis tehtäväksi, niin kuntaa tiedotetaan tästä hyvissä ajoin ja siirtymäaika sovitaan yhdessä kunnan kanssa.
Rakennuslupia voi yhä hakea myös käsin piirretyillä ja skannatuilla lupakuvilla, mutta poistuuko mahdollisuus rakennetun ympäristön tietojärjestelmän myötä?
Kunta päättää, missä muodossa ottaa vastaan suunnitelmat vastaan. Kunta on silti velvollinen tietomallimuotoisen suunnitelman toimittamiseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. BIM-tietomallit täyttävät koneluettavuuden vaatimukset, mutta yhtä lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmään voi toimittaa pdf-tulosteen, jonka yhteydessä toimitetaan lisätiedot taulukkotiedostossa (kuten xlsx).
Mistä voin lukea lisää tietomalleista rakennuslupaprosesseissa?
Esimerkiksi Vantaan, Hyvinkään ja Järvenpään kokemuksista voi lukea täältä
Mikä lisäarvo muutoksesta on rakennushankkeeseen ryhtyvälle?
Ajantasaisesta ja nykyistä kattavammasta sekä helpommin käytettävästä tiedosta hyötyvät erityisesti luottolaitokset, vakuutusyhtiöt, kiinteistösijoittajat ja rakennusliikkeet. Rakentamistiedon saatavuus mahdollistaa rakennuskannan kehittymisen seurannan ja vertailun sekä sijoitusmahdollisuuksien analysoinnin. Järjestelmästä saatava rakentamislupatieto toimisi tulevien rakennushankkeiden pohjana, mikä toisi kustannussäästöjä näiden hankkeiden suunnitteluvaiheessa sekä myös rakennusten ylläpito- ja huoltotehtävissä.
Lupatiedot eivät ole sama kuin RH-tiedot, mistä RH-tiedot syntyvät?
Rakentamisluvan tietosisältö sisältää vaaditut rakennus- ja huoneistorekisteritiedot. Jatkossa väestötietojärjestelmä saisi tarvitsemansa tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Kunnat vastaavat omista tietojärjestelmistään ja ne tilaisivat rajapintojensa päivittämistyön vastaamaan valtakunnallista tietosisältöä. Sen jälkeen, kun kunta on ottanut käyttöön päivitetyn rajapinnan ja siirtynyt julkaisemaan tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, se voisi luopua tiedonvälityksestä väestötietojärjestelmään. Tietoja voisi tallentaa myös tallennuskäyttöliittymän kautta, jos rajapinta ei ole kunnalle toimiva vaihtoehto.
Onko sähköinen, koneluettava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje tulossa RYTJ:ään?
Ei ole, ei sisälly lakiesityksiin tai RYTJ:n tietosisältöihin.
Paljonko rakennuksen tietomalliin toteumamallista tuotetaan maastomittauksella esim. sijaintikatselmuksella? Miten tieto viedään toteumalliin ja RYTJ:iin?
Toteumamallia päivittämisestä vastaa aina suunnittelija. Jos sijainti on muuttunut, täytyy suunnittelijan muuttaa mallia. Toteumamalli toimitetaan lopulta kunnasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmään yhdessä rakennusluvan loppukatselmustietojen kanssa.
Otetaanko RYTJ:ään mukaan yksityisiä rakennusfirmoja? Tuleeko heidän toimittaa esim. johtotietoja RYTJ:ään tai kunnille, josta sitten kunta toimittaa ne eteenpäin? Tietääkseni siis tällä hetkellä esim. valokuitufirmojen ei tarvitse toimittaa tietoa kunnille johtojen tarkoista sijainneista.
Tällä hetkellä ei ole suunniteltu, että yksityiset rakennusfirmat toimittaisivat mitään suoraan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Myöskään johtotietoja ole rakennuslaissa edellytetty toimitettavaksi.
Mitä tapahtuu alle 30m2 hankkeille, joille ei haeta lupia? Kuka lisää RYTJ? Verottaja? Kenen vastuulla? Tärkeä saada kuntiin kaikki Verottajalla olevat tiedot. Kuka valvoo alle 30m2 rakennusten rakentamista kaavan mukaisesti?
Kiinteistönomistajalla on vastuu ilmoittaa Verottajalle kiinteistössä tapahtuvat muutokset siltä osin kuin ne koskevat kiinteistöverotusta. Tietojen ilmoittaminen perustuu kiinteistöverotusta koskevaan lainsäädäntöön. Verottajan tallentamat tiedot näkyvät rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ja ne ovat siellä myös kunnan katsottavissa.
Yksinkertaiset, suunnittelu- ja toteutustehtävänä vaatimattomat hankkeet tulisi vapauttaa tietomallintamis-velvoitteesta, koska lisätyömäärä on kohtuuton, eikä mallista saada hyötyjä kuin marginaalisesti. Toisin sanoen digitaalisessa muodossa tallennettavat 2D-tasopiirustukset ovat riittävät. Hyödyt ovat marginaaliset ja se rajaa myös ulkopuolelle yrittäjiä, jotka ovat osallisena pääsääntöisesti näissä pienemmissä hankkeissa.
Rakennusten suunnitelmat on mahdollista toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tietomallinmuodon lisäksi myös muussa koneluettavassa muodossa. Tämä tarkoittaa käytännössä 2D-tasoisia rakennuspiirustuksia PDF-muodossa ja rakennuksen ominaisuustietoja esimerkiksi lupajärjestelmään syötettynä.
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen osalta uudistus lisännee jonkin verran työmääriä, kun tietoja pitää syöttää uuteen järjestelmään? Tarkoitan siis, että tämä on lisätyötä entisen päälle.
Poikkeamislupapäätökset toimitetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakenteisessa muodossa, joka edellyttää kunnalta esimerkiksi paikkatieto-ohjelmaa tai muuta sähköistä järjestelmää, josta tieto on siirrettävissä rajapinnan avulla.
Jos DVV:ltä tulevat rakennus- ja huoneistotiedot ovat puutteellisia tai vääriä, kuka niitä voi täydentää tai päivittää?
Digi- ja väestötietovirasto toimittaa vuonna 2023 väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomen kuntien rakennushanke-, rakennus- ja huoneistotiedot pohjatiedoiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta, että kunnat voisivat halutessaan korjata virheellisiä tai puuttuvia tietoja.
Kuka yleistää BIM-mallit käytettäväksi versioksi? Hankkeeseen ryhtyvä vai kunta?
Hankkeeseen ryhtyvä. Kunnan rakennusvalvonta edellyttää jatkossa, että suunnittelijat toimittavat rakennusten suunnittelu- ja toteumamallit IFC-muodossa.
Miten huoneistotunnusten ja rakennustunnusten kanssa menetellään jatkossa?
Tällä hetkellä pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan väestötietojärjestelmästä ja rakennus- ja huoneistotiedot toimitetaan samaan järjestelmään. Kun kunta on siirtynyt käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja tiedot toimitetaan sinne.
Yhteentoimivuus ja tietomallit
Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa?
Yhteentoimivuudella tarkoitetaan, että tallennettava julkinen tieto on alusta- ja alueriippumattomasti tarkasteltavissa ja käsitteet ymmärretään kaikkien tietoa tarkastelevien toimesta samalla, yksiselitteisellä tavalla. Kaavoituksen osalta kyse olisi samojen kaavamerkintöjen ja muiden toimintatapojen yhtenäisyydestä koko valtakunnan alueella. Lisää Rakennetun ympäristön yhteentoimivuudesta voi lukea Ympäristöministeriön nettisivuilta
Tiiviissä kaupunkirakenteessa on nykyisin myös 3D-kiinteistöjä. Ilmeisesti nekin eritellään tietomallissa?
Kansallinen kaavatietomalli tukee tätä eli siinä voi määritellä geometrian 3D:nä.
Lupahankkeeseen liittyy myös merkittäviä rakennelmia, esim. maalämpökaivot. Onko nämä huomioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä?
Myös rakennelmat, kuten maalämpökaivot, on huomioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ja lupapäätösten tietomallissa.
Mitä tietoja liikkuu lupapäätöksestä?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään julkaistavia tietoja tarkennetaan rakentamislain asetuksella. Rakentamislupapäätöksen tietomallia tutkimalla näet, minkälaisia tietoja päätökseen liittyy ja mitä tietojärjestelmä voi teknisesti ottaa vastaan.
Tietomalli Suomi.fi-yhteentoimivuusalustalla
Sisällytetäänkö kaavojen lisäksi tietomalliin myös infran suunnitelmat, kuten esimerkiksi katusuunnitelmat?
Katusuunnitelmat on tarkoitus saada rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vasta myöhemmin toteutettavissa vaiheissa.
Voidaanko varmistaa, että jo käytössä olevat tietomallit sopii sinne RYTJ:hin?
Useimmille kuntien maankäytön prosesseille on luotu KuntaGML-tietomallit. Valtaosalle näistä prosesseista ei kuitenkaan ole ollut laajamittaisesti käytössä yhtenäistä tietomallia. Poikkeuksena on rakennusluvan tietomalli, joka on laajasti käytössä kunnissa ja kunta-valtio-tiedonsiirroissa.
Rakennusluvan KuntaGML-tietomallin sovitustyötä uudistuvan lainsäädännön ja RYTJ:n käyttämien tietomallien kanssa on tehty ja pilotoitu jo usean vuoden ajan. Muutokset tulevat voimaan päivitysten ja siirtymäaikojen puitteissa, joten vastaus on rakennusluvan osalta KYLLÄ.
Kaavoituksessa ainoastaan maakuntakaavoituksessa on ollut laajasti käytössä yhdenmukainen ns. HAME-tietomalli, kun taas kuntakaavoituksessa käytännöt ovat vaihdelleet. RYTJ:n myötä kuntakaavoitukseen tulee uudet tietomallit. Maakuntakaavoituksen osalta HAME-tietomallia päivitetään yhteensopivaksi RYTJ:n kanssa
Tietojärjestelmät ja ohjelmistot
Testataanko järjestelmää pilottikuntien kanssa ennen kuin se tulee laajempaan käyttöön?
Kyllä. Tietojärjestelmän kehitysvaiheessa kumppaneina toimivien kuntien, maakunnan liittojen ja järjestelmätoimittajien kanssa testataan eri toiminnallisuudet oikeilla aineistoilla ja järjestelmillä. Tavoitteena on varmistaa toimivuus ennen laajempaa käyttöönottoa.
Miten integraatiot kuntajärjestelmiin rakennetaan?
Integraatiot rakennetaan lähtökohtaisesti hyödyntäen digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-palveluväylää. Yksityiskohtaisesti voit lukea aiheesta tutustumalla ulkoiset kytkennät -dokumenttiin Hankeikkunassa.
Onko tarkoitus, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmää hyödynnetään jatkossa lausuntomenettelyissä?
Kaavaan liittyvät liitteet voi viedä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ja linkittää sieltä. Esimerkiksi sähköpostilla lähetettävään lausuntopyyntöön voidaan liittää linkki, joka ohjaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä oleviin aineistoihin.
Haluan tietää yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia RYTJ:stä. Minkälaisia attribuutteja RYTJ:n data vaatii? Mitä GIS -tiedostomuotoja se tukee?
Rajapintaratkaisu tulee olemaan REST/JSON ja paikkatietoformaateista tuetaan GeoJSONia ja GML:ää. Tarkat tiedot teknisestä ratkaisuista
Mitä vaikutuksia RYTJ:llä on kuntien tietojärjestelmäympäristöön?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on peilattu tietovaranto, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat päivittävät tietojaan omiin järjestelmiinsä, jotka työntävät aina ajantasaisen tiedon rakennetun ympäristön tietojärjestelmään teknisen rajapinnan avulla. Muutos tapahtuu kuntien nykyisin käyttämissä ohjelmistoissa, jotka järjestelmätoimittajat päivittävät uusien vaatimusten mukaisiksi.
Mikä on tietojärjestelmän aikataulu?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknistä toteutusta rakennetaan vuonna 2023. Vuonna 2024 ensimmäiset kunnat voivat alkaa toimittamaan tietoja tietojärjestelmään. Viimeistään alueidenkäytön tiedot pitäisi alkaa toimittamaan tietojärjestelmään 1.1.2029 alkaen. Rakentamisen lupatietojen osalta siirtymäaika olisi kolme vuotta rakentamislain voimaantulosta.
Ollaan mahdollisesti hankkimassa kuntaan uutta paikkatietojärjestelmää, mitä sen osalta kannattaisi huomioida, jotta Ryhti-hankkeen osalta mentäisiin samaan suuntaan?
Kun olette hankkimassa uutta paikkatietojärjestelmää, on tärkeä varmistaa sen toimittajalta, että uusi järjestelmä tukee tietomallipohjaista paikkatietoaineiston tuotantoa ja sen avulla pystyy hoitamaan tulevien uusien lakien mukanaan tuomat kunnan velvoitteet (rakentamislaki, muutettu maankäyttö- ja rakennuslaki, laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä).
Järjestelmän tulisi siis tukea:
Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Ryhti-yhteentoimivuustyössä suunniteltujen tietomallien mukaisesti (https://tietomallit.ymparisto.fi/). Tietojärjestelmä tarjoaa kunnille tietojen toimittamiseen nykyaikaiset modernit REST/JSON-rajapinnat.
Onhan tarkoitus toimia niin, että kunnan ottaessa RYTJn käyttöön, sinne tehdään ko. kaupungin rakennustietojen osalta uusi tiedonsiirto DVV:ltä vuodelle 2023 suunnitellun kertasiirron lisäksi, jotta kunta voi saumattomasti jatkaa ajantasaisten tietojen ylläpitoa DVV:n sijaan RYTJssä?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään haetaan DVV:ltä rakennusten tiedot massa-ajona vuonna 2023. RYTJ:n ja DVV:n rekisterin väliin toteutetaan muutostietorajapinta, jolla massa-ajon jälkeen tulevat tiedot päivittyvät RYTJ:ään kunnes kunta on ottanut järjestelmän käyttöön. Tieto siis virtaa välivaiheen aikana DVV:ltä suoraan RYTJ:ään ja rajapinta katkaistaan vasta kun kunta pystyy itse tallentamaan tietoa RYTJ:ään.
Jos päätökset menevät rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, miten henkilötietojen suojaus hoidetaan?
Liitedokumentteihin lisätään kunnassa tieto, jos ne sisältävät henkilötietoja. Laajan tietosisällön saavat käyttöönsä vain viranomaiset, joilla on tarve käyttää tietoa toiminnassaan.
Miten muutos vaikuttaa tiedonsiirtymiseen ja miten tekniikka kykenee hallitsemaan valtavia tietomääriä?
Tieto tuodaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, joka on niin sanottu keskitetty järjestelmä. Tiedon hyödyntämistilanteessa tietoa ei tarvitse hakea eri kuntien järjestelmistä, jolloin vältetään loppukäyttäjälle syntyvää hitautta, jota syntyisi tiedonsiirrosta. Lisäksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknologia-arkkitehtuuri ja rajapintaratkaisut suunnitellaan siten, että loppukäyttäjien vasteajat tiedon saamisessa minimoidaan
Kerrotte, ettei tieto muutu, kun sitä julkaistaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tietoa voidaan kuitenkin luovuttaa eri koordinaatistossa kuin sitä on vastaanotettu. Koordinaattijärjestelmän muutos muuttaa mittoja ja pinta-aloja ym., joten tieto ei ole samassa muodossa enää. Miten tämä huomioidaan?
Lähtökohta tiedon luovutuksessa on se, että tieto luovutetaan tarvitsijalle vastaavassa koordinaatistossa kuin se on vastaanotettu. Koordinaattimuunnoksessa tiedon tarkkuus voi kärsiä, ja tämä on huomioitava luovutettaessa tietoa eri koordinaatistossa kuin se on vastaanotettu. Tiedon vastaanottajalle palautetaan tiedonluovutusrajapinnoissa tiedon alkuperäinen koordinaatisto. Tiedosta siis pystyy tarkistamaan alkuperäisen koordinaatiston. Käyttäjälle myös kerrotaan, että tiedon tarkkuus saattaa kärsiä, mikäli hän pyytää tieto eri koordinaatistossa kuin missä alkuperäinen aineisto on tuotettu.
ELY:lle tulee tällä hetkellä mm. STR/MTL/poikkareita ja kaavatietoja, siis päätöksiä, joista voidaan joskus joutua valittamaan. Tai muuten kommentoimaan. Onko järjestelmän kehitys jo siinä vaiheessa, että osaisitte sanoa, saako RYTJ:stä tilattua jonkin herätteen aina, kun kunta tallentaa sinne esim. poikkeamispäätöksen tai kaavapäätöksen? On tärkeää, että nämä ei mene meiltä ohi, koska valitusaika, eli aika reagoida päätökseen on kuitenkin melko lyhyt.
Herätetoiminto ei kuulu ensimmäiseen tietojärjestelmätoteutukseen, mutta sellaisen olisi periaatteessa mahdollista tehdä myöhemmin.
Mitkä ohjelmistotoimittajat/palveluntarjoajat on tällä hetkellä mukana tietomalliyhteensopivien kaavoitusohjelmien kehittämisessä?
Ohjelmistoyritykset seuraavat tarkasti valtakunnallista yhteentoimivuustyötä ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämistä. Tietojärjestelmän kehittäjätiimi keskustelee ohjelmistoyritysten ja palveluntarjoajien kanssa. Ohjelmistoyritykset osallistuvat myös keskeisiin hankkeisiin, joissa testataan uusia toimintamalleja (mm. KAATIO- ja RAVAPRO3-hankkeet).
Näkyykö käytetty rakennusoikeus OmaRakennus-demossa tai tulevaisuudessa tietomallin julkisissa käyttöpalveluissa?
Ei ole vielä demossa mukana, mutta tarve on jo todettu ja otetaan huomioon.
Onko jo olemassa demoa RYTJ:stä, käyttöliittymää tai muuta hahmotelmaa siitä, mitä tietoa on saatavilla?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknistä toteutusta ei ole vielä aloitettu (tilanne marraskuun 2022 alussa), joten käyttöliittymää tai demoa ei ole rakennettu. Maanmittauslaitos on mukana hankeen toteuttamisessa ja suunnittelussa. Tekniset määrittelyt on tehty, käyttöliittymää ei ole vielä suunniteltu tarkemmin.
Onko tulossa valtakunnallinen pysyvä sähköinen arkisto eli kuntien osalta luovuttaisiin kuntakohtaisista pysyväisarkistosta?
Arkistointipykälä on otettu pois RYTJ-laista lausuntokierroksen jälkeen. Tiedonhallintalaki määrittelisi siis arkistointia. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tieto olisi käytettävissä, kunnes sitten joskus lopulta Kansallisarkisto vastaa loppuarkistoinnista. RYTJ:hin toimitettavien tietojen osalta siis voisi Kansallisarkisto hoitaa pitkäaikaissäilytyksen, mutta kunnilla on paljon muita sellaisia tietoja arkistoitavana, jotka eivät menisi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Minkä kokoisia tiedostoja järjestelmään voidaan lisätä? Yksittäisten tiedostojen koko ja aineiston kokonaisuusraja?
Tiedostojen määrään ja kokoon liittyvät asiat tarkentuvat järjestelmää toteutettaessa. Työssä otetaan huomioon, että esimerkiksi isoihin kaavoitushankkeisiin liittyy runsaasti kooltaan suuria liitetiedostoja.
Onko tulevaisuudessa mahdollista toimittaa asiakirjoja asianomaisille RYTJ:n kautta?
Asiakirjojen toimittamista asianosaisille suoraan tietojärjestelmästä ei ole suunniteltu tässä vaiheessa.
Onko ohjelmistotoimittajilla valmiudet tarvittaviin muutoksiin?
Ohjelmistotoimittajilla on valmiudet muutosten tekemiseen, mutta niiden tekeminen vaatii aikaa. Tämä on huomioitu uudistuvassa lainsäädännössä siirtymäajoilla.
Onko tietoa, miten salamannopeasti tiedot siirtyisivät kunnasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmään?
Tietojen siirrosta tavoitellaan reaaliaikaista. Käytössä olevan internetliittymän nopeus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti isot liitteet latautuvat järjestelmään.