Päivitämme tälle sivulle kuntien ja maakuntien liittojen usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen Ryhti-muutostukeen. Vastaukset perustuvat Ryhti-hankkeen ja lakiesitysten tietoihin.
Sivua päivitetty: 19.9.2022
Aikataulu ja resurssointi
Mikä on uudistuksen aikataulu ja siirtymäaika?
Alkaen 1.1.2024 lakiesityksen mukaan kunnan tulisi toimittaa alueidenkäytön tiedot yhdessä sovitussa muodossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen. Rakentamislakiin on tulossa kolmen vuoden siirtymäsäännökset.
Miten kunnille aiheutuvat kustannukset korvataan?
Kustannukset eivät jää kuntien harteille. Kunnille aiheutuvat tosialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan, mikä on hallitusohjelman mukaista. Jo vuoden 2023 talousarvioesitykseen sisältyy 2,88 miljoonan euron varaus kunnille ja maakuntien liitoille.
Miten kustannukset uusien ohjelmistojen ja toimintatapojen myötä?
Uusi toimintamalli edellyttää muutoksia kuntien tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja rajapintoihin, mikä aiheuttaa kustannuksia. Kustannuksia on arvioitu osana Ryhti-hanketta, mutta yksityiskohtaisia kuntakohtaisia summia on vaikea määritellä, koska eri järjestelmien valmiustaso kansallisten tietomallien käyttöönotolle vaihtelee. Kuntia avustetaan rahallisesti muutoksessa. Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, että tosiasialliset ja kertaluontoiset muutoksesta aiheutuvat kustannukset korvataan. Tiedon toimittamisen velvoitteet keventyvät uuden toimintamallin myötä, jolloin kunnille tulee myös merkittäviä hyötyjä, kun työaikaa säästyy. Vaikutuksista kuntatalouteen voit lukea tarkemmin lakiesityksen sivulta 38.
Auttaako Ryhti-muutostuki/DigiFinland muuntamaan aineistoa oikeaan muotoon?
DigiFinlandilla ei valitettavasti ole resursseja antaa suoraa tukea toiminnan suorittamiseen. Tiedostojen muuntamiseen ja tuotantoon tietomalliyhteensopivaksi laaditaan mahdollisimman hyvät ohjeistukset ja mahdollisuuksien mukaan avustaa järjestelmien käyttöönotossa.
Millaisia muutoksia lakimuutos edellyttää kunnilta ja mistä tukea muutokseen voi saada?
Kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa vastuut pysyvät ennallaan: kunnat luonnollisestikin vastaavat jatkossakin kummastakin. Uutta on se, että jatkossa tietoa tuotettaisiin yhteentoimivassa muodossa, ja se julkaistaisiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tämä edellyttää muutoksia kuntien ja maakuntien liittojen järjestelmiin ja toimintatapoihin. Ympäristöhallinto on koko ajan mukana tukemassa tässä muutoksessa. Toisaalta rakennetun ympäristön digitalisaation eteen on tehty pitkään töitä kunnissa, joten Ryhti on jatkumoa siihen työhön. Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava laaditaan jatkossa tietomallimuotoisina. Tämä edellyttää, että kaavojen suunnittelussa käytettyjen ohjelmien tulee tukea tietomallimuotoisen kaavan laatimista ja kaavojen laatijoiden tulee siis omaksua uusi tapa tuottaa tietomallipohjaisia kaavoja. Myös lupa rakentamiseen haetaan jatkossa koneluettavassa muodossa. Kunnat saavat muutokseen toiminnallista muutostukea, joka sisältää muun muassa koulutuksia ja ohjeita. Sen lisäksi kunnille syntyvät tosiasialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan.
Onko olemassa arviota kustannusvaikutuksista? Jo nyt ohjelmistotalot haukkaavat leijonanosan budjetista. Onko varaa enää pitää viranhaltijoita töissä?
Kustannuksia on arvioitu Ryhti-hankkeessa. Uusi toimintamalli edellyttää muutoksia kuntien tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja rajapintoihin, mikä aiheuttaa kustannuksia. Yksityiskohtaisia kuntakohtaisia summia on vaikea määritellä, koska eri järjestelmien valmiustaso kansallisten tietomallien käyttöönotolle vaihtelee. Kustannukset eivät jää yksin kuntien harteille, vaan kuntia avustetaan rahallisesti muutoksessa ja myös järjestelmien kehittämisessä. Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, että tosiasialliset ja kertaluontoiset muutoksesta aiheutuvat kustannukset korvataan. Luvassa ei ole pelkästään kustannuksia, vaan isona tavoitteena on, että tiedon toimittamisen velvoitteet keventyvät uuden toimintamallin myötä. Kunnille tulee myös merkittäviä hyötyjä, kun työaikaa säästyy.
Tekniikka ja yhteentoimivuus
Haluan tietää yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia RYTJ:stä. Minkälaisia attribuutteja RYTJ:n data vaatii? Mitä GIS -tiedostomuotoja se tukee?
Rajapintaratkaisu tulee olemaan REST/JSON ja paikkatietoformaateista tuetaan GeoJSONia ja GML:ää.
Tarkat tiedot teknisestä ratkaisuista
Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa?
Yhteentoimivuudella tarkoitetaan, että tallennettava julkinen tieto on alusta- ja alueriippumattomasti tarkasteltavissa ja käsitteet ymmärretään kaikkien tietoa tarkastelevien toimesta samalla, yksiselitteisellä tavalla. Kaavoituksen osalta kyse olisi samojen kaavamerkintöjen ja muiden toimintatapojen yhtenäisyydestä koko valtakunnan alueella. Lisää Rakennetun ympäristön yhteentoimivuudesta voi lukea Ympäristöministeriön nettisivuilta
Mitä vaikutuksia RYTJ:llä on kuntien tietojärjestelmäympäristöön ja mikä on aikataulu?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on peilattu tietovaranto, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat päivittävät tietojaan omiin järjestelmiinsä, jotka työntävät aina ajantasaisen tiedon rakennetun ympäristön tietojärjestelmään teknisen rajapinnan avulla. Muutos tapahtuu kuntien nykyisin käyttämissä ohjelmistoissa, jotka järjestelmätoimittajat päivittävät uusien vaatimusten mukaisiksi.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknistä toteutusta rakennetaan vuonna 2023. Vuonna 2024 ensimmäiset kunnat voivat alkaa toimittamaan tietoja tietojärjestelmään. Viimeistään alueidenkäytön tiedot pitäisi alkaa toimittamaan tietojärjestelmään 1.1.2029 alkaen. Rakentamisen lupatietojen osalta siirtymäaika olisi kolme vuotta rakentamislain voimaantulosta.
Ollaan mahdollisesti hankkimassa kuntaan uutta paikkatietojärjestelmää, mitä sen osalta kannattaisi huomioida, jotta Ryhti-hankkeen osalta mentäisiin samaan suuntaan?
Kun olette hankkimassa uutta paikkatietojärjestelmää, on tärkeä varmistaa sen toimittajalta, että uusi järjestelmä tukee tietomallipohjaista paikkatietoaineiston tuotantoa ja sen avulla pystyy hoitamaan tulevien uusien lakien mukanaan tuomat kunnan velvoitteet (rakentamislaki, muutettu maankäyttö- ja rakennuslaki, laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä).
Järjestelmän tulisi siis tukea:
Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Ryhti-yhteentoimivuustyössä suunniteltujen tietomallien mukaisesti (https://tietomallit.ymparisto.fi/). Tietojärjestelmä tarjoaa kunnille tietojen toimittamiseen nykyaikaiset modernit REST/JSON-rajapinnat.
Miten seulotaan luvatta rakennetut rakennukset, joita omistajat ilmoittavat verottajalle ja jos verottaja ’työntää ne valtakunnalliseen rakennusrekisteriin’? Voiko tieto ’valua’ kunnan rekisteriin ilman luvitusta (mm. lupaharkinta ja katselmukset puuttuvat)?
Kiinteistöverovelvollisella on velvollisuus ilmoittaa joka vuosi kiinteistöveroon liittyvät rakennustiedot verottajalle. RYTJ-laissa ehdotetaan kyseisten rakennustietojen saamista Verolta RYTJ:hin. Kunnat saavat RYTJ:ssä käyttöönsä veron rakennustiedot, kunnan toimittamat rakennustiedot ja KTMK:n kautta tunnistetut tiedot. Tällöin voidaan tunnistaa eroavaisuuksia ja ryhtyä kunnissa korjaaviin toimiin tarpeen mukaan.
Kunnat siirtyvät luvissa yksitellen käyttämään RYTJ:ään, oletteko käyneet asioita läpi kuntarekisteriohjelmatalojen kanssa, millä aikataululla eri ohjelmatalot ovat tekemässä muutoksia tämän käyttöönottoon?
Järjestimme tilaisuuden ohjelmistoyrityksille kesäkuussa 2022 ja sen jälkeen kysyimme kehittämisajoista kyselyllä. Vaihtelua oli aika paljon yrityksien välillä.
Jos päätökset menevät rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, miten henkilötietojen suojaus hoidetaan?
Liitedokumentteihin lisätään kunnassa tieto, jos ne sisältävät henkilötietoja. Laajan tietosisällön saavat käyttöönsä vain viranomaiset, joilla on tarve käyttää tietoa toiminnassaan.
Tiiviissä kaupunkirakenteessa on nykyisin myös 3D-kiinteistöjä. Ilmeisesti nekin eritellään tietomallissa?
Kansallinen kaavatietomalli tukee tätä eli siinä voi määritellä geometrian 3D:nä.
Miten muutos vaikuttaa tiedonsiirtymiseen ja miten tekniikka kykenee hallitsemaan valtavia tietomääriä?
Tieto tuodaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, joka on niin sanottu keskitetty järjestelmä. Tiedon hyödyntämistilanteessa tietoa ei tarvitse hakea eri kuntien järjestelmistä, jolloin vältetään loppukäyttäjälle syntyvää hitautta, jota syntyisi tiedonsiirrosta. Lisäksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknologia-arkkitehtuuri ja rajapintaratkaisut suunnitellaan siten, että loppukäyttäjien vasteajat tiedon saamisessa minimoidaan.
Kerrotte, ettei tieto muutu, kun sitä julkaistaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tietoa voidaan kuitenkin luovuttaa eri koordinaatistossa kuin sitä on vastaanotettu. Koordinaattijärjestelmän muutos muuttaa mittoja ja pinta-aloja ym., joten tieto ei ole samassa muodossa enää. Miten tämä huomioidaan?
Lähtökohta tiedon luovutuksessa on se, että tieto luovutetaan tarvitsijalle vastaavassa koordinaatistossa kuin se on vastaanotettu. Koordinaattimuunnoksessa tiedon tarkkuus voi kärsiä, ja tämä on huomioitava luovutettaessa tietoa eri koordinaatistossa kuin se on vastaanotettu. Tiedon vastaanottajalle palautetaan tiedonluovutusrajapinnoissa tiedon alkuperäinen koordinaatisto. Tiedosta siis pystyy tarkistamaan alkuperäisen koordinaatiston. Käyttäjälle myös kerrotaan, että tiedon tarkkuus saattaa kärsiä, mikäli hän pyytää tieto eri koordinaatistossa kuin missä alkuperäinen aineisto on tuotettu.
Voiko esim. verottajalta tullut tieto korvata kunnan toimittaman tiedon vai tuleeko tieto kunnalle hyväksyttäväksi ja tarkistettavaksi?
Kunnan tallentamia tietoja ei muuteta rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Verottajan tiedot eivät korvaa kunnan tietoja. Tavoitteena kuitenkin on, että kunnat saisivat aiempaa helpommin myös verottajan toimittamat tiedot käyttöönsä.
Kaavoitus
Kaavamääräyksien laatiminen rakenteellisesti tulevaisuudessa?
Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Tarkoituksena on uudistaa nykyiset yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysoppaat. Kaavamääräykset laaditaan tulevaisuudessa kaavamääräyslajikoodiston pohjalta. Sen on tarkoitus olla sisällöllisesti päivittyvä ja myös paikallisiin tarpeisiin muokkautuva. Kaavamääräyslajikoodistot ovat erikseen asema- ja yleiskaavalle.
Mikä on tulevaisuudessa ”hyväksytty kaava”?
Päätöksentekoprosessia varten kaavasta voidaan ottaa ihmisluettava ote, joka hyväksytään. Tietomallimuotoinen kaava sisältää koneluettavassa muodossa samat tiedot. Tuleva lainsäädäntö ei rajoita sitä, etteikö tietomallimuotoista kaavaa voisi hyväksyä.
Miten visualisoinnit muodostuu? Tuleeko yhtenäinen tapaa miltä kaavat näyttää?
Määräyskokoelma-projektissa määritetään yhtenäisiä määräyksiä, joita voi käyttää kaavasuunnittelussa. Mahdollista on myös tehdä kuntakohtaisia omia määräyksiä.
Rajoittaako tietomallimuoto nykyisen kaavan esitystapaa?
Kaavatietomallin pohjalta voidaan luoda tarvittaessa erilaisia visualisointeja kaavasta. Tietomallimuotoinen kaava ei ole siis enää sidottu vain yhteen esitystapaan. Kansallisessa kaavamääräyskokoelmahankkeessa kuitenkin ratkaistaan myös kaavojen visualisointiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka helpottaa kaavojen tulkintaa ja tarjoaa visualisointiin yhteisen hyvän tavan.
Mistä saisi lisää tietoa kaavoittajille syksyllä 2022 suunnatusta tietomallikoulutuksesta, josta vastaa ympäristöministeriö?
Tätä valmistellaan ministeriössä parhaillaan. Viestimme kuntien suuntaan myöhemmin syksyllä 2022, kun toteutus on varmistunut.
Miten kaavasta poikkeavat, myöhemmin tehtävät tonttijaonmuutokset toimitetaan/muokataan tietomalliaineistoon ja näkyykö ne jotenkin erillisinä poikkeamina aiemmin lainvoiman saaneesta kaavasta?
Tonttijakoa voi tarkastella erikseen. Myöhemmin tehtävät tonttijaonmuutokset voi toimittaa milloin tahansa tietojärjestelmään.
Tulevatko myös kaavojen pohjakartat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään? Miten tietojärjestelmä vaikuttaa niihin?
SYKE ottaa asemakaavat vastaan georeferoituina GeoTIFF-tiedostoina. Tiedoston mukana kulkee myös pohjakartta. Näin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä löytyy aina kaavakartta, johon kuuluu myös pohjakartta. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälään, joka koskee kaavan pohjakarttaa, ei olla esitetty muutoksia.
Mitä tapahtuu, kun kaava kumoutuu osittain?
Tieto kaavan osittaisesta kumoutumisesta julkaistaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Miten voimassa olevien kaavojen suhteen menetellään?
Lakiesitys ei velvoita kuntia toimittamaan järjestelmään nyt jo voimassa olevia kaavoja. Tavoitteena on kuitenkin saada yhteistyössä myös voimassa olevat kaavat järjestelmään. Käynnissä on VOOKA-hanke, jossa testataan yhdessä Etelä-Savon kuntien kanssa, miten voimassa olevat kaavat voidaan saattaa tietomallimuotoon ja viedä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Kunnilla on velvoite ylläpitää ajantasa-asemakaavaa (MRA 29§). Miten tämän on ajateltu toteutuvan uusien kaavojen tietomallien ja vanhojen pdf-muotoisten kaavojen yhdistelmässä?
Vanha velvoite jää toistaiseksi voimaan, joten kuntien kannalta tilanne jatkuu kuten ennenkin. Kunnat pitävät ajantasa-asemakaavaa yllä omissa järjestelmissään. Myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä voi ylläpitää kunnan ajantasa-asemakaavaa, jos tietojärjestelmään toimittaa myös voimassa olevat aineistot. Jos kunta pitää yhdistelmää yllä pdf-muodossa tai muuten kuvana, saa tietomallista tuotettua kuvan, joka liitetään yhdistelmään.
Asettaako kaavan tietomalli uusia vaatimuksia ominaisuuksiin JHS185:n mukaiselle asemakaavan pohjakartalle?
Asemakaavan pohjakarttaan ei tule muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevaa pykälää ei ole esitetty muutettavaksi.
Mitä KAATIO -hankkeelle kuuluu, ja miten se vaikuttaa RYTJ:ään?
Ryhti-hanke keskustelee tiiviisti KAATIO-hankkeen kanssa ja KAATIO-hankkeen havainnot ja tuotokset otetaan huomioon rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämisessä. Hankkeessa testataan tietomallimuotoisen kaavan tuottamista eri ohjelmistoin. Hankkeesta voi lukea lisää täältä | KAATIO-blogi
Mistä voin tutustua tietomallipohjaiseen kaavoitukseen?
Teemasta voi lukea lisää esimerkiksi täältä: Kaavakartoista tietomallipohjaisiin kaavatuotteisiin
Miten liittymäkiellot, pohjavesialueet ja muut vastaavat sijaintiin ja kuvautumiseen perustuvat toimivat tietomallissa?
Tietomallissa voi olla myös viivoja ja pisteitä. Myös näille saadaan attribuutteja sekä sijaintitietoa. Myös kuvautuminen ja kaavamääräysten tarkentuminen tullaan päättämään myöhemmin.
Mitkä ohjelmistotoimittajat/palveluntarjoajat on tällä hetkellä mukana tietomalliyhteensopivien kaavoitusohjelmien kehittämisessä?
Ohjelmistoyritykset seuraavat tarkasti valtakunnallista yhteentoimivuustyötä ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämistä. Tietojärjestelmän kehittäjätiimi keskustelee ohjelmistoyritysten ja palveluntarjoajien kanssa. Ohjelmistoyritykset osallistuvat myös keskeisiin hankkeisiin, joissa testataan uusia toimintamalleja (mm. KAATIO- ja RAVAPRO3-hankkeet).
Missä muodossa osallistumis- ja arviointisuunnitelmat otetaan vastaan tietojärjestelmään? Muutetaanko myös ne tietomallimuotoisiksi? Entä validoidaanko niiden sisältö? Nythän kyseessä on useimmiten parin sivun vapaamuotoinen asiakirja.
Vuonna 2024, tietojärjestelmän avautuessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmat otetaan vastaan PDF-muodossa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän validointipalvelu ei arvioi PDF-tiedoston sisältöä. Tavoitteena on, että ennen pitkää myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaselostus tuotetaan tietomallimuodossa. Näitä varten käynnistetään vuonna 2023 oma tietomallityönsä.
Rakentamisen luvitus
Miten nykyinen rakennusten luvittaminen muuttuu? Tuleeko siihen jokin uusi järjestelmä vai mennäänkö vanhalla ja siihen tulee joku lisäpalikka, mikä rooli on DigiFinlandilla on?
Rakennusten luvittamiseen tulee mukaan rakennuksen suunnitelmatietomalli, jota voi hyödyntää suunnitelmien tarkistuksessa. Lupa- ja rakennustiedot siirretään jatkossa RYTJ:ään DVV:n rekisterin sijasta. Muita muutoksia ei ole tulossa. Ei siis tule uutta järjestelmää. DigiFinland tarjoaa muutoksiin liittyviä koulutuksia ja ohjeistuksia, toimenpideohjelman ym. toiminnallista tukea.
Rakennusjärjestysten päivitys uuden rakentamisen lain näkökulmasta ja Kuntaliiton uusi sähköinen malli?
Kuntaliitto ohjaa projektia, jossa laaditaan kansallinen tietomalli rakennusjärjestykselle. Työ on arvioitu valmistuvan lokakuussa 2022. Alkuvaiheessa rakennusjärjestykset tallennettaisiin pdf-muodossa tietojärjestelmään, mutta myöhemmin tietomallimuotoisina. https://tietomallit.ymparisto.fi/rakennusjarjestys/dev/
Rakennuslupia voi yhä hakea myös käsin piirretyillä ja skannatuilla lupakuvilla, mutta poistuuko mahdollisuus rakennetun ympäristön tietojärjestelmän myötä?
Kunta päättää, missä muodossa ottaa vastaan suunnitelmat vastaan. Kunta on silti velvollinen tietomallimuotoisen suunnitelman toimittamiseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. BIM-tietomallit täyttävät koneluettavuuden vaatimukset, mutta yhtä lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmään voi toimittaa pdf-tulosteen, jonka yhteydessä toimitetaan lisätiedot taulukkotiedostossa (kuten xlsx).
Mistä voin lukea lisää tietomalleista rakennuslupaprosesseissa?
Esimerkiksi Vantaan, Hyvinkään ja Järvenpään kokemuksista voi lukea täältä
Mikä lisäarvo muutoksesta on rakennushankkeeseen ryhtyvälle?
Ajantasaisesta ja nykyistä kattavammasta sekä helpommin käytettävästä tiedosta hyötyvät erityisesti luottolaitokset, vakuutusyhtiöt, kiinteistösijoittajat ja rakennusliikkeet. Rakentamistiedon saatavuus mahdollistaa rakennuskannan kehittymisen seurannan ja vertailun sekä sijoitusmahdollisuuksien analysoinnin. Järjestelmästä saatava rakentamislupatieto toimisi tulevien rakennushankkeiden pohjana, mikä toisi kustannussäästöjä näiden hankkeiden suunnitteluvaiheessa sekä myös rakennusten ylläpito- ja huoltotehtävissä.
Kuinka suuri osa koulutusavustuksista Metropolian järjestämään rakennusvalvonnan tietomallikoordinaattori-koulutukseen on myönnetty? Toisin sanoen voiko tilanne olla se, että 5500 euron koulutusmaksu jää kokonaisuudessaan osallistuvan kunnan maksettavaksi?
Avustuksiin varattua summaa on vielä hyvin jäljellä eli kustannus ei jää kokonaan kunnan maksettavaksi. 30.10.2022 asti voi hakea vielä avustusta
Lupahankkeeseen liittyy myös merkittäviä rakennelmia, esim. maalämpökaivot. Onko nämä huomioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä?
Myös rakennelmat, kuten maalämpökaivot, on huomioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ja lupapäätösten tietomallissa.
Mitä tietoja liikkuu lupapäätöksestä?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään julkaistavia tietoja tarkennetaan rakentamislain asetuksella. Rakentamislupapäätöksen tietomallia tutkimalla näet, minkälaisia tietoja päätökseen liittyy ja mitä tietojärjestelmä voi teknisesti ottaa vastaan.
Tietomalli Suomi.fi-yhteentoimivuusalustalla
Lupatiedot eivät ole sama kuin RH-tiedot, mistä RH-tiedot syntyvät?
Rakentamisluvan tietosisältö sisältää vaaditut rakennus- ja huoneistorekisteritiedot. Jatkossa väestötietojärjestelmä saisi tarvitsemansa tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Kunnat vastaavat omista tietojärjestelmistään ja ne tilaisivat rajapintojensa päivittämistyön vastaamaan valtakunnallista tietosisältöä. Sen jälkeen, kun kunta on ottanut käyttöön päivitetyn rajapinnan ja siirtynyt julkaisemaan tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, se voisi luopua tiedonvälityksestä väestötietojärjestelmään. Tietoja voisi tallentaa myös tallennuskäyttöliittymän kautta, jos rajapinta ei ole kunnalle toimiva vaihtoehto.
Muita kysymyksiä
Onko sähköinen, koneluettava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje tulossa RYTJ:ään?
Ei ole, ei sisälly lakiesityksiin tai RYTJ:n tietosisältöihin.
Näkyykö käytetty rakennusoikeus OmaRakennus-demossa tai tulevaisuudessa tietomallin julkisissa käyttöpalveluissa?
Ei ole vielä demossa mukana, mutta tarve on jo todettu ja otetaan huomioon.
Paljonko rakennuksen tietomalliin toteumamallista tuotetaan maastomittauksella esim. sijaintikatselmuksella? Miten tieto viedään toteumalliin ja RYTJ:iin?
Toteumamallia päivittämisestä vastaa aina suunnittelija. Jos sijainti on muuttunut, täytyy suunnittelijan muuttaa mallia. Toteumamalli toimitetaan lopulta kunnasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmään yhdessä rakennusluvan loppukatselmustietojen kanssa.
Onko jo olemassa demoa RYTJ:stä, käyttöliittymää tai muuta hahmotelmaa siitä, mitä tietoa on saatavilla?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknistä toteutusta ei ole vielä aloitettu (syyskuu 2022), joten käyttöliittymää tai demoa ei ole rakennettu. Maanmittauslaitos on mukana hankeen toteuttamisessa ja suunnittelussa. Tekniset määrittelyt on tehty, käyttöliittymää ei ole vielä suunniteltu tarkemmin.
Onko tulossa valtakunnallinen pysyvä sähköinen arkisto eli kuntien osalta luovuttaisiin kuntakohtaisista pysyväisarkistosta?
Arkistointipykälä on otettu pois RYTJ-laista lausuntokierroksen jälkeen. Tiedonhallintalaki määrittelisi siis arkistointia. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tieto olisi käytettävissä, kunnes sitten joskus lopulta Kansallisarkisto vastaa loppuarkistoinnista. RYTJ:hin toimitettavien tietojen osalta siis voisi Kansallisarkisto hoitaa pitkäaikaissäilytyksen, mutta kunnilla on paljon muita sellaisia tietoja arkistoitavana, jotka eivät menisi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Mistä on tullut tarve rakentaa uusi tietojärjestelmä ja uudistaa käytäntöjä?
Vaatimukset tiedolle ovat yhteiskunnassa muuttuneet. Tarvitsemme entistä ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa tueksi suunnitteluun, vaikutusten arvioimiseen, uusien palveluiden kehittämiseen, päätöksentekoon ja demokratian vahvistamiseen. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa on tunnistettu useita haasteita. Viranomaiset ja yritykset joutuvat keräämään tietoja eri lähteistä – esimerkiksi kunnilta ja muilta viranomaisilta. Kunnat taas puolestaan joutuvat toimittamaan samoja tietoja useille eri tiedon tarvitsijoille. Tieto ei ole yhdenmukaisessa muodossa, mikä vaikeuttaa sen hyödyntämistä ja virtaamista järjestelmien välillä. Rakennetun ympäristön sektorin tiedonhallinnan haasteita on selvitetty muun muassa Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset, KIRA-digi ja Tieto paremmin päätöksen tekoa palvelemaan -hankkeissa. Tiedonhallinnan taakkaa pitää keventää ja päällekkäistä työtä vähentää – se on yhteinen etumme. Digitalisaation edistäminen on yksi Suomen hallituksen keskeisistä tavoitteista, ja tavoite rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisesta on kirjattu hallitusohjelmaan.
Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, luku 1.1.3.
Euroopan unionin tasolla tiedon uudelleenkäyttöä pyritään parhaillaan edistämään Euroopan datastrategialla ja siihen liittyvällä lainsäädännöllä. Euroopan parlamentin ja neuvoston 20.6.2019 antamalla avoimen datan direktiivillä (1024/2019/EU) tavoitellaan julkisen sektorin tietovarantojen avaamiseen liittyvän sääntelyn ja avaamisen prosessien yhdenmukaistamista ja tehostamista.
Lähde: Avoimen datan direktiivin kansallinen täytäntöönpano – Valtiovarainministeriö (vm.fi)
ELY:lle tulee tällä hetkellä mm. STR/MTL/poikkareita ja kaavatietoja, siis päätöksiä, joista voidaan joskus joutua valittamaan. Tai muuten kommentoimaan. Onko järjestelmän kehitys jo siinä vaiheessa, että osaisitte sanoa, saako RYTJ:stä tilattua jonkin herätteen aina, kun kunta tallentaa sinne vaikka poikkeamispäätöksen tai kaavapäätöksen? On tärkeää, että nämä ei mene meiltä ohi, koska valitusaika, eli aika reagoida päätökseen on kuitenkin melko lyhyt
Herätetoiminto ei kuulu ensimmäiseen tietojärjestelmätoteutukseen, mutta sellaisen olisi periaatteessa mahdollista tehdä myöhemmin.
Mistä voin tutustua tulevaan lainsäädäntöön?
Eduskuntaan etenevät versiot tulevat löytymään eduskunnan sivuilta ja Hankeikkuna-palvelusta. Ensin valtioneuvoston pitää päättää hallituksen esityksen antamisesta. Lakiesitykset olisivat luettavissa noin 15.9.2022.
Rakentamislain lausunnoilla olevaan versioon voi tutustua täältä
Lausuntokierroksella ollut versio rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä löytyy täältä