Virta-hankkeen tietojohtamisen yhteistyöfoorumit kirkastavat yhteistä näkemystä ja auttavat alueellisessa kehittämistyössä
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkostossa on mukana hyvinvointialueiden itse nimeämiä tietojohtamisen asiantuntijoita. Verkoston avulla varmistetaan tietojohtamisen ratkaisujen ja tietosisältöjen kansallinen yhtenäisyys sekä haetaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Verkoston jäsenillä on tärkeä rooli tiedon jakamisessa alueille.
Kevään aikana verkostotapaamisissa on käsitelty ajankohtaisia teemoja ja seurattu Virta-hankkeen etenemistä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Sisältöinä kevään tapaamisissa ovat olleet muun muassa Virta-arkkitehtuuri, käsitemallit ja tietojohtamisen nykytilan kartoitus. Verkostossa on kuultu myös Virta-hankkeen rinnalla toimivan Valtava-hankkeen projekteista, liittyen esimerkiksi Sosiaalihuollon rekisteriin, KUVA-mittariston raportointiin Tietoikkunassa ja Valvonnan tuottamaan tietoon. Lisäksi verkostotapaamisissa on säännöllisesti käyty läpi STM:n ja THL:n ajankohtaisia asioita.
”Se, että kokoonnutaan kansallisesti yhteen ja jaetaan ajatuksia, antaa hyvin puhtia alueelliselle tekemiselle. Samalla huomaa, että emme painiskele näiden asioiden kanssa yksin. Yhteisen näkemyksen muodostuminen kansallisesti ohjaa alueellista kehittämistyötä, ja antaa sen taustaksi hyvät perusteet”, kertoo projektikoordinaattori Taru Hämäläinen PSSHP/Kysteristä.
”Verkoston materiaalit ovat myös auttaneet alueellista kehittämistyötä, kun on perusteltu ja avattu asioita alueellisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä. Muiden kokemuksista on verkoston kautta tullut paljon ideoita. Lisäksi oma näkemys ja tavoite tietojohtamisesta ovat vahvistuneet”, jatkaa Hämäläinen.
Tavoitteena on, että verkosto hyödyttää koko hyvinvointialuetta siten, että verkostossa jaetut tiedot ja materiaalit tuotaisiin tiedoksi yhteisesti koko alueelle tietojohtamisen valmisteluun.
”Verkostoissa tehdään hyvää työtä ja se pitää saada paremmin jalkautettua myös alueelle. Verkostossa toimivat henkilöt ovat perillä asioista, mutta tietoa ei ehkä osata jakaa alueella tai sen merkitystä ei ymmärretä”, pohtii Hämäläinen.
Asiasisältöjen kehittämistyöryhmät toimivat verkoston rinnalla
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston lisäksi sen jäsenet koordinoivat alueellaan asiantuntijoiden ilmoittautumisia erikseen kokoontuviin asiasisältöjen kehittämistyöryhmiin. Asiasisältöjen kehittämistyöryhmillä tavoitteena on varmistaa syntyvän tietojohtamisen kokonaisuus, joka palvelee hyvinvointialueiden järjestämistehtävän johtamista. Viikoittaisissa tapaamisissa on ollut mukana noin 50–90 hyvinvointialueen edustajaa ja hyvinvointialueiden rooli kehittämistyössä on merkittävä.
Keskeistä asiasisältöjen valmistelussa on saada mukaan hyvinvointialueiden näkemyksiä, tarpeita sekä hyvien käytäntöjen jakamista osaksi yhteistä kehitys- ja valmistelutyötä. Verkoston jäsenet huolehtivat siitä, että hyvinvointialueilta osallistuvat tapaamisiin asiakokonaisuutta parhaiten tuntevat henkilöt. Tähän Hämäläinen antaa hyvää näkökulmaa:
”Tahti on ymmärrettävästi kiivas aihealueiden ympärillä. Olisi hyvä profiloida etukäteen vielä selkeämmin ne henkilöt, joiden tulisi alueilta osallistua kunkin aihepiirin työryhmiin. Täytyisi avata se osaaminen ja asiantuntemus, mitä kuhunkin aiheeseen tarvitaan, jotta myös työ alueilla etenee sen myötä”, kertoo Hämäläinen ja jatkaa vielä kehitysidealla:
”Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston toimintaa ja työtä täytyisi saada avattua paremmin alueelle suoraan, eikä niin että se jää pelkästään työryhmän jäsenen harteille. Myös tietoa muiden alueiden tilanteesta ja yleistietoa kehittämistyöstä olisi hyvä kohdistaa suoraan alueiden toimijoille”, pohtii Hämäläinen.
Yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa kevään aikana työstettyä
Kevään aikana asiasisältöjen kehittämistyöryhmissä käsiteltiin sote-järjestämistehtävän keskeisiä elementtejä, kuten sote-järjestäjän tietotarpeita ja sote-palvelujen järjestäjän tietomallia. Vuoden alkupuolella hyvinvointialueet ja Virta-hanke työstivät vähimmäistietosisällön ensimmäistä vaihetta eli palvelukyvyn näkökulmaa ja erityisesti palvelujen saatavuutta. Myöhemmin keväällä teemoina olivat sote-tietopakettien jatkokehitystyö ja sote-järjestämistehtävän talouden seurannan yhtenäiset periaatteet.
Hyvinvointialueiden kanssa yhteisesti valmisteltu kokonaisuus organisaatioriippumattomista palveluista esiteltiin Virta-hankkeen tietojohtamisen verkostolle kevään viimeisessä verkostotapaamisessa 10.6. Sote-järjestämistehtävän talouden seurannan yhtenäisiä periaatteita työstettiin asiasisältöjen kehittämistyöryhmän lisäksi pienemmissä valmistelevissa työryhmissä. Työ jatkuu syksyllä.
“Hyvinvointialueiden tietojohtamisen kokonaisratkaisujen toteutuksessa voidaan hyödyntää keväällä ja syksyllä 2020 tehtyä työtä. Tässä työssä on syntynyt mm. käsitemallit sosiaali- ja terveyspalveluista sekä yleisistä käsitteistä, palveluluokitus organisaatioriippumattomista palveluista poimintaehtoineen sekä ensimmäiset raportoinnin käyttötapauskuvaukset, jotka sisältävät tietosisällöt ja käsittelysäännöt. Näiden pohjalta hyvinvointialueella voidaan edistää konkreettista tietojohtamisen kehitystyötä”, summaa Virta-hankkeen hankepäällikkö Elina Välikangas.
Asiasisältöjen kehittämistyöryhmien säännöllisiä tapaamisia jatketaan kesälomakauden jälkeen. Virta-hanke kiittää kaikkia hyvinvointialueita aktiivisesta osallistumisesta ja yhteistyöstä kevätkaudella!
Kevään aikana työstettyjä materiaaleja löytyy Virta-hankkeen materiaalipankista. Sote-tietopakettien organisaatioriippumattomat palvelut -osio julkaistaan Virta-hankkeen sivuilla viikon 26 aikana.
Asiasisältöjen kehittämistyöryhmien ja verkoston säännöllisiä tapaamisia jatketaan kesälomakauden jälkeen. Virta-hanke kiittää kaikkia hyvinvointialueita aktiivisesta osallistumisesta ja yhteistyöstä kevätkaudella!
Virta-hankkeen tietojohtamisen verkoston avulla koordinoidaan niin hyvinvointialueiden välistä kuin kansallisten toimijoiden ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä osana kansallista tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan Toivo-ohjelmaa. Verkostolla tuetaan sote-rakenneuudistuksen alueellisen valmistelun johtamisen ja ohjauksen osa-alueen tavoitteiden toteutumista. Yhteistyön avulla mahdollistetaan hyvinvointialueille vaikuttaminen ja kansalliseen kehitystyöhön osallistuminen. Verkosto aloitti toimintansa syyskuussa 2020.