Omaolo täytti helmikuussa 2024 viisi vuotta. Palvelun keskiössä on ollut alusta lähtien jatkuva kehittäminen, luotettavuus sekä potilasturvallisuus. Tällä hetkellä Omaolossa panostetaan etenkin asiakaskokemukseen ja palvelun vaikuttavuuteen. Syksyllä 2023 toteutettu Omaolon vaikuttavuusselvitys osoitti, että toimivat potilasohjaukseen liittyvät prosessit ovat edellytys vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Asukkaat ovat myös tyytyväisiä palveluun, kun voivat hoitaa asiansa alusta loppuun täysin digitaalista polkua. Vaikuttavuusselvityksen tulokset ohjaavat kehittämään Omaolon prosesseja oikeaan suuntaan.
Kansallisen Omaolo-verkkopalvelun juuret ulottuvat vuoteen 2012, jolloin palvelun ensimmäisiä askeleita otettiin Hämeenlinnassa, kun silloisen Terveyspalvelut-liikelaitoksen yhteyteen perustettiin Innotiimi. Innotiimissä eteni idea sähköisestä palvelukokonaisuudesta ja kehitettävälle palvelulle tehtiin konseptointi. Palvelun kehittämiselle löytyi rahoitus muun muassa Sitrasta. Päätöksentuki asiakkaalle -hankkeessa ja sen jatkohankkeessa kehitettiin minunterveyteni.fi-palvelu. Ensimmäisenä käyttöön saatiin Sähköinen terveystarkastus (2014) ja myöhemmin oirearviokyselyt (2015).
ODA-hanke käynnistyy
Useilla muillakin paikkakunnilla oli ollut samankaltaisia ajatuksia sähköisistä palveluista. Kesäkuussa 2014 joukko kuntien edustajia kokoontui Kuntatalolle ja samalla käynnistettiin ensimmäiset ODA-hankkeen eli Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut määrittelyt. Espoon kaupunki valittiin kehittämisen vetäjäksi. Sitra rahoitti hankkeen kasaamisvaihetta. ODA-konsortio teki kesällä 2015 hakemuksen Sipilän hallituksen kärkihankkeiden rahoitushakuun ja se hyväksyttiin. Hanke alkoi 1.1.2016.
Kehittämiseen valittiin mukaan Kustannus Oy Duodecim vastaamaan palvelun lääketieteellisestä sisällöstä (Tietämyskanta-ratkaisu) ja sovellustoimittajaksi valittiin Mediconsult-Solita konsortio. Lopulta hankkeeseen sitoutuneita kuntia tai kuntayhtymiä oli 14: Espoo, Helsinki, Eksote, VSSHP, KSSHP, Turku, Tampere, Porvoo, Hämeenlinna, Sodankylä, Kuopio, Joensuu/Siun Sote, Lahti/PHHYKY ja Oulu.
Valtakunnallinen hanke etenee
ODA-hanke jakautui Espoon isännöimään valtakunnalliseen hankkeeseen sekä paikallisiin hankkeisiin eri kaupungeissa ja kuntayhtymissä. Hankkeessa lähdettiin kehittämään sovellusta sekä valmentamaan mukana olevia organisaatioita toiminnanmuutokseen. Teknisen sovelluskehityksen rinnalla kehitettiin sisältöjä: palveluarvioita, oirearvioita, määräaikaistarkastuksia, hyvinvointitarkastusta, hyvinvointivalmennuksia ja terveystarkastusta.
Viestintä oli tärkeä osa hankkeen toteutuksessa. Hanketoimisto teki yhteistyötä myös THL:n ja Kelan kanssa ja lopulta Omaolon nimikin keksittiin tämän kolmikannan yhteistyönä.
Vuoden 2018 elokuussa Omaolon kehitys siirrettiin SoteDigi Oy:lle. Omaolon kehityksessä jatkettiin ODA-hankkeessa kuvatun vision toteutusta ja samalla tunnistettiin uusia kehitystarpeita seuraaville vuosille.
Isojen harppausten ja koronavuodet 2019-2022
Seuraavina vuosina Omaolon kehitys eteni vauhdilla. Omaolon kolme ensimmäistä oirearviota julkaistiin asukkaiden käyttöön 6.2.2019. Saman vuoden syksyllä käytössä oli näiden lisäksi jo 11 uutta oirearviota. Maaliskuussa 2020 Omaolo sai EU:n lääkintälaite-direktiivin (MDD) mukaisen sertifikaatin.
Keväällä 2020 puhjenneen koronapandemian myötä STM antoi SoteDigille maaliskuun alussa tehtäväksi kehittää koronapotilaiden ohjaukseen soveltuva oirearvio, jonka ensimmäinen versio saatiin tuotantoon noin viikko tehtävänannon jälkeen 16.3.2020. Tuossa vaiheessa tietoa koronasta oli vielä varsin vähän ja tiedon lisääntyessä koronaoirearviota jouduttiin päivittämään kevään 2020 aikana välillä kaksikin kertaa viikossa. Oirearvion sisältöä kehitettiin tiiviissä yhteistyössä THL:n, Kustannus Oy Duodecimin, SoteDigin ja muiden koronapotilaiden hoitoon osallistuneiden eri erikoisalojen kliinikoiden kanssa. Vasta kesän 2020 aikana sisällön päivitystahti hieman rauhoittui. Omaolon koronaoirearvio oli merkittävässä roolissa monella alueella asukkaiden ohjaamisessa oikean avun piiriin terveydenhuollon järjestelmän ollessa äärimmilleen kuormittunut.
Omaolon käyttäjämäärät pysyivät aluksi pieninä. Vasta koronaoirearvio toi Omaoloon isommat käyttäjämäärät lisäten muidenkin sisältöjen suosiota. Koronavirusoirearviota täytettiin vuonna 2020 lähes 1,4 milj. kertaa ja vuonna 2021 2,4 milj. kertaa.
Kesäkuussa 2020 sisällöllinen laajeneminen jatkui, kun käyttöön otettiin terveystarkastus, valmennuksia ja määräaikaistarkastusten esitietolomakkeet.
Vuonna 2021 Omaoloon saatiin mukaan jälleen uusia sisältöjä, kun verenpaineen seurantalomake ja hyvinvointitarkastus otettiin käyttöön. Omaolo-palvelulle myönnettiin EU-asetuksen 2017/745 (MDR) vaatimusten mukainen CE-sertifikaatti 16.5.2022. Asetuksen vaatimusten täyttäminen oli suuri, mutta palkitseva ponnistus.
DigiFinland syntyi 1.2.2020, kun vuonna 2017 perustetut valtion erityistehtäväyhtiöt SoteDigi Oy ja Vimana Oy yhdistyivät. Toiminta alkoi DigiFinland-nimellä lokakuussa 2020.
Omaolo tänään
Omaolon kasvu jatkuu edelleen ja sen kehitystä tehdään yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Omaolon kaikkia oirearvioita täytettiin vuonna 2023 yli 790 000 kertaa.
Alkuvuodesta 2023 Omaoloon julkaistiin Muu yhteydenotto -lomake sekä Hampaan tai suun alueen oire tai vamma -oirearvio. Alueet ovat laajentaneet Omaolon hyödyntämistä jatkuvasti ja ottaneet hyvää tahtia uusia sisältöjä käyttöön. Tällä hetkellä noin 70 % hyvinvointialueista käyttää asukkaan hoitopoluissa Omaoloa. Omaolo on kuitenkin asukkaan saatavilla ja käytettävissä koko Suomessa, ajasta ja paikasta riippumatta.
Koronavirusoirearvio poistettiin käytöstä marraskuussa 2023. Koronavirustautia alettiin hoitaa kuten muitakin hengitystieinfektioita ja siksi myös koronavirustaudin oirearvio poistui Omaolosta. Erilliselle koronaprosessille ja -oirearviolle ei ollut enää tarvetta.
Syksyllä 2023 toteutettiin Omaolon vaikuttavuusselvitys, jossa nousi selkeästi esille, että digitaalinen palvelu yksistään ei tuota vaikuttavuutta, vaan taustalle tarvitaan toimivat terveyden- ja sosiaalihuollon prosessit. Digitaalisten palveluiden edellyttämä toiminnan muutos haastaa niin palvelua käyttäviä organisaatioita kuin ammattilaisiakin. Omaolon osalta on saatu hyviä kokemuksia alueilta, joissa hoitopolkuja on täysin digitalisoitu. Tämä tuottaa nimenomaan käyttäjätyytyväisyyttä silloin, kun asukas haluaa ja pystyy asioimaan digitaalisesti. Vaikuttavuusselvityksen tulokset tukevat Omaolon kehitystä jatkossa. Tärkeimpinä kehityskohteina vaikuttavuusselvitykseen perustuen ovat Omaolon integraatiokyvykkyyden kasvattaminen, sujuvien digitaalisten hoitopolkujen rakentaminen yhteystyössä Omaoloa käyttävien alueiden ja Omaolon lääketieteellisestä sisällöstä vastaavan Kustannus Oy Duodecimin kanssa. Lisäksi Omaoloa käyttävien alueiden kanssa etsitään tapoja Omaolon käytön kasvattamiseen.
Lähteet:
Jari Nummisen muistelmat
Omaolon arkistot ja tiedotteet
