26.05.2023

Pilvipalve­luiden hyödyt tunnistetaan julkisella sektorilla, mutta pilvisiirtymä ei ole ongelmatonta

Suomen julkinen sektori käyttää tällä hetkellä pilvipalveluihin 73 miljoonaa euroa (vuonna 2023). Tämä selvisi Pilvipotentiaali eli PIPO-projektissa, joka toteutettiin alkuvuodesta 2023 osana DigiFinlandin ja valtiovarainministeriön Cirrus-hanketta. Projektissa tehtiin selvitys, jonka haastatteluihin osallistui yhteensä 20 julkishallinnon toimijaa ja pilvitoimijaa.

PIPO-projektin tavoitteena oli selvittää suomalaisen julkishallinnon julkipilven käyttöä, pilven vetovoimatekijöitä ja nyky-ympäristöjen rajoitteita. Lisäksi selvitettiin, mitä asioita tulee ratkaista, jotta julkipilveä on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin. Selvityksen perusteella julkinen sektori käyttää tällä hetkellä pilvipalveluihin (vuonna 2023) 73 miljoonaa euroa. Vuosittainen kasvuvauhti on arviolta 25 prosenttia.

Selvityksessä haastateltiin edustajia 16 julkishallinnon organisaatiosta. Organisaatioita olivat esimerkiksi DVV, KELA, Maanmittauslaitos, Eduskunta, Kirkkohallitus, Tampereen kaupunki, KEHA-keskus, Suomen Erillisverkot Oy, Verohallinto ja Istekki Oy. Myös neljää pilvitoimijaa haastateltiin. Nämä olivat AWS, Google, Microsoft ja Oracle.

“Käyttäjäorganisaatiolta haastatteluissa saatujen vastausten perustella löydettiin pilven vetovoimatekijöitä. Näitä ovat toiminnalliset hyödyt kuten joustavuus ja ketteryys, uusien teknologioiden kuten tekoälyn hyödyntäminen ja kustannussäästöt”, kertoo Cirrus-hankkeen asiantuntija Heta Pikkarainen.

”Esimerkiksi eräs laajasti julkipilveä käyttävä organisaatio kommentoi saavuttaneensa 20 % kustannussäästön, kun infraa on siirretty palveluntarjoajalta julkipilveen”, Pikkarainen jatkaa.

PIPO-projektin selvityksen mukaan merkittävin este pilvisiirtymälle on henkilötietojen käsittelyyn liittyvät ongelmat. Pilvitoimijoilta ei ole saatu riittäviä takeita siitä, että heidän palveluissaan käsiteltäisiin asiakasdataa aina eurooppalaisen säädännön mukaisesti. Muita löydettyjä esteitä olivat esimerkiksi:

  • Datan pysyminen EU-alueella on pyritty takaamaan ensisijaisesti teknisillä ratkaisuilla, ei niinkään sopimuksellisesti sitoutumalla
  • Puutteelliset kansalliset linjaukset siitä, millaista tietosisältöä on mahdollista käsitellä julkipilvessä
  • Tietoturvakysymysten käytännön ohjeistuksessa parantamisen varaa
  • Osaamisen pullonkaula: julkipilven osaajia on rajallisesti niin organisaatioissa kuin konsultteina

Cirrus-hankkeen tavoitteena on edistää Suomen julkisen sektorin pilvisiirtymää kehittämällä tietosuojaan liittyviä julkisten pilvipalveluiden toimintamalleja ja sopimusehtoja. Näillä toimilla pyritään löytämään ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin. Haastatellut nostivat esille tarpeen osaamiskeskukselle. Haastatteluissa ehdotettiin myös keskusteluja pilven edelläkävijöiden ja pilven käyttöönottoa suunnittelevien organisaatioiden  välillä. Osaamiskeskuksella ja aktiivisella tiedon jaolla voitaisiin lisätä kyvykkyyttä ja tietämystä siitä, mitä onnistunut pilvisiirtymä vaatii.

ICT-päätöksiä tarkasteltiin useasta näkökulmasta

Haastatteluissa osallistujaorganisaatioiden ICT-päätöksiä tarkasteltiin mahdollisimman monesta näkökulmasta. Haastattelun osa-alueita olivat strategia, prosessit ja hallintamalli, kustannukset, data ja turvallisuus, pilven vetovoimatekijät, nyky-ympäristö ja sen rajoitteet sekä siirtymistä rajoittavat/hidastavat tekijät.

Ennen haastatteluja osallistujille toteutettiin esikysely, jonka perusteella organisaatiot jaettiin pilvipalveluihin suhtautumiseen perustuen kolmeen ryhmään 1) positiivisesti, 2) pohdiskelevasti ja 3) kriittisesti pilvipalveluiden käyttöön suhtautuvat. Tiedonkeruussa hyödynnettiin myös Maanmittauslaitoksen, Valtorin, Ulkoministeriön, Maahanmuuttoviraston ja HUS-yhtymän 15.3.2023 julkaistuja lausuntoja valtiohallinnon pilvilinjauksien päivittämisestä.

Yhteistyökumppanina projektissa toimi Crayon.

Cirrus-hankkeessa toteutettu ensimmäinen vuoropuhelu- ja neuvottelukierros

Cirrus-hankkeessa on huhtikuussa (2023) toteutettu ensimmäinen vuoropuhelu- ja neuvottelukierros. Tällä hetkellä hankkeessa keskitytään vuoropuhelujen analysointiin. Vuoropuheluissa keskusteltiin mahdollisuuksista käyttää toimittajien teknisiä ratkaisuja eurooppalaisen tietosuojan vaatimusten mukaisesti sekä toimittajien tietosuojaan liittyvistä sopimusehdoista. Mukana keskusteluissa olivat AWS, Google, Microsoft ja Oracle.

Tutustu kartoitukseen täällä: Kartoitus – Julkishallinnon pilvipotentiaali Suomessa, PIPO-projekti 5.4.2023

Kiinnostuitko?

Anssi Virtanen
anssi.virtanen@digifinland.fi

Heta Pikkarainen
heta.pikkarainen@digifinland.fi

Lue Cirrus-hankkeesta digifinland.fi-sivuilta täältä.