Omaolon marraskuussa 2023 julkaistu vaikuttavuusselvitys osoittaa, että digipalvelu voi säästää merkittävästi hoitajien työaikaa. Tutkimuksen perusteella vaikuttavimpia oirearvioita olivat virtsatietulehdus- ja seksitautiepäilyn oirearviot, joiden avulla hoitoprosessi on pitkälle digitalisoitavissa. Selvityksen kiinnostavimmat tulokset liittyivät siihen, miten digitaaliset palvelut oli istutettu alueellisiin asiakasohjauksen prosesseihin. Parhaimmillaan vaivoista kärsivät potilaat päätyivät suoraan oikean ammattilaisen vastaanotolle, ilman ylimääräisiä hoitaja- tai lääkärikäyntejä.
Tuore selvitys paljastaa, että Omaololla voi olla todella suuri vaikuttavuuspotentiaali, jos alueen prosessit ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa alueilla rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista ja uskallusta digitalisoida hoitopolku kokonaan. Lisäksi asukkaan on löydettävä palvelu, jotta sen pariin saadaan suurempi määrä käyttäjiä. Mahdollisuus saada merkittäviä säästöjä on todellinen.
Omaolo-palvelun vaikuttavuutta tutkittiin neljällä eri hyvinvointialueella (Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala). Selvitystä oli fasilitoimassa NHG ja tilaajana ja yhtenä tutkijaosapuolena toimi DigiFinland Oy. Selvityksessä tarkasteltiin Omaolon oirearvioiden käyttäjätietoja vuosina 2021-2022, pois lukien koronaoirearvio, joka on ollut poikkeavien aikojen tuote.
Selvitys tuotti ainutlaatuista tietoa ja toimii lähtölaukauksena vaikuttavuusperustaiselle kehittämiselle
Omaolon vaikuttavuusselvityksessä tarkasteltiin valikoitujen Omaolo-oirearvioiden vaikuttavuutta kolmesta näkökulmasta: asiantuntijoiden ja ammattilaisten kokemuksen, asukaskokemuksen sekä kvantitatiivisen tarkastelun näkökulmasta. Viimeksi mainitussa Omaolo-palvelun vaikuttavuutta verrattiin puhelinpalveluun.
Omaolon vaikuttavuusselvityksessä kerättiin ja analysoitiin ainutlaatuista vaikuttavuustietoa sekä Omaoloon että muihin asiakasohjauksen palvelukanaviin (puhelinpalvelu, muu yhteydenotto) liittyen. Asiantuntijahaastatteluiden ja asukaskokemuskyselyn lisäksi toteutettiin mittava tietopoiminta, jotta saataisiin rakenteista tietoa siitä, miten asiakkaita tosiasiallisesti ohjataan asiakasohjauksessa, kuinka paljon heihin ollaan yhteydessä ja miten sekä mihin asiakkaat päätyvät asiansa kanssa. Tämän kvantitatiivisen analyysin tulokset ovat ainutlaatuisia Suomessa ja toimivat lähtölaukauksena asiakasohjauksen ja neuvonnan (digitaalisten) palveluiden vaikuttavuusperustaiselle kehittämiselle.
Omaolon esitiedot vapauttavat aikaa potilaan kohtaamiseen ja vaikuttavaan hoitoon keskittymiseen
Selvityksen asiantuntija- ja ammattilaishaastatteluissa korostui, että Omaolossa kerättävät, tasalaatuiset esitiedot vapauttavat aikaa potilaan kohtaamiseen ja vaikuttavaan hoitoon keskittymiseen. Myös Omaolon saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta sekä matalan kynnyksen yhteydenottokanavan tarjoaminen arkaluonteisissa (kuten seksitaudeissa) asioissa keräsi kiitosta. Omaolo koettiin erittäin potentiaalisena, vaikuttavuutta edistävänä palveluna, jonka hyödyt eivät kuitenkaan ole täysin vielä konkretisoituneet mm. pienistä käyttövolyymeista ja alueen digitalisaation matalasta kypsyysasteesta johtuen.
Omaolon vaikuttavuusselvitys osoittaa, että palvelu voi säästää merkittävästi hoitajien työaikaa. Tutkimuksen perusteella vaikuttavimpia oirearvioita olivat virtsatietulehdus- ja seksitautiepäilyn oirearviot. Alueella, jossa Omaolo-palvelu on istutettu osaksi alueiden toimintaa, oirearviolla pystyttiin säästämään kymmeniä euroja per kontakti. Eräällä alueella esimerkiksi virtsatietulehdus-oirearvion täyttäneiden potilaiden asia ratkesi myös 0,8 päivää nopeammin kuin puhelinpalvelun kautta asioineiden. Näiden lisäksi vaikuttavuutta lisää itsehoito-ohjeiden suuri potentiaali. Kustannusvaikuttavinta on sellainen asiointi, joka ei koskaan edes päädy ammattilaisen hoidettavaksi, vaan voidaan hoitaa lääkinnällisen laitteen avulla itsehoito-ohjein turvallisesti ja tehokkaasti.
Parhaat tulokset saadaan, kun digitaaliset palvelut istutetaan onnistuneesti alueellisiin asiakasohjauksen prosesseihin
Digipalvelu yksistään ei tuota vaikuttavuutta, vaan taustalle tarvitaan toimivat prosessit. Parhaimmillaan digipalvelun avulla voidaan tarjota nopeampaa, joustavampaa ja kustannustehokkaampaa palvelua. Tämä edellyttää kuitenkin, että digitaaliset kanavat on istutettu osaksi alueen toimintaa ja prosesseja. Riskinä on, että digitaaliset prosessit liimataan vanhan tekemisen päälle ja pahimmassa tapauksessa aiheutetaan ammattilaiselle tuplatyötä ja asukkaalle kehno palvelukokemus. Digipalvelu ei ole metritavaraa, vaan sen käyttöönotto edellyttää alueelta laajaa näkemystä, johdon sitoutumista ja jatkuvaa prosessien arviointia ja kehittämistä.
Selvityksen kiinnostavimmat tulokset liittyivätkin siihen, miten digitaaliset palvelut oli istutettu alueellisiin asiakasohjauksen prosesseihin, sekä siihen miten edellä mainittu näkyi mm. kontaktimäärissä ja kontaktien luonteessa tarkastelluissa ryhmissä. Esimerkiksi asiakasohjauksen prosessiin integroitu fysioterapian suoravastaanoton vaikutus näkyi yhden selvitysalueen tuloksissa: alueen lievistä TULES-vaivoista kärsivät potilaat päätyivät hyvin todennäköisesti suoraan oikean ammattilaisen vastaanotolle, ilman ylimääräisiä hoitaja- tai lääkärikäyntejä. Tehokkaat ohjaukset suoraan oikealle ammattilaiselle koetaan vaikuttavina. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa Omaolon avulla voidaan ohjata asukas suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Näin prosessista syntyy säästöjä, kun välistä tippuu ylimääräinen, yleensä hoitajavetoinen askel.
Toisaalta usealla alueella havaittiin merkittävästi enemmän puhelinkontakteja digitaalisen palvelun kautta yhteyttä ottaneilla asukkailla (vs. puhelinpalvelun kautta yhteydessä olleet asukkaat). Tämä löydös viittaa siihen, että prosessien digitalisointi on jäänyt osittain tai kokonaan kesken. Puutteellisesti digitalisoidut prosessit voivat johtaa resurssien epäoptimaaliseen käyttöön, kun perinteisen puhelinpalvelun päälle liimataan digitaalisuutta ilman, että prosessia tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Tätä voidaan pitää yhtenä selvityksen päälöydöksistä.
Vertailuiden tuloksissa oli aluekohtaisia eroja ja joidenkin yksittäisten oirearvioiden osalta myös merkittävää epävarmuutta tietopoiminnasta, koronapandemiasta johtuvista kirjaamisen muutoksista ja rekisterien laatuun liittyvistä seikoista johtuen. Myös Omaolon käyttövolyymit jäivät paikoitellen melko pieniksi, mikä osaltaan vaikutti kvantitatiivisen analyysin luotettavuuteen. Tulosten perusteella voi kuitenkin melko luotettavasti todeta, että Omaolon virtsatietulehdus- ja seksitautiepäily-oirearviot ovat optimaalisesti digitalisoiduissa prosesseissa puhelinpalvelua vaikuttavammat. Alueiden väliset erot olivat kuitenkin suuria jopa samojen oirearvioiden välillä, mikä tukee sitä päätelmää, että oirearvioiden vaikuttavuus linkittyy vahvasti alueellisiin prosesseihin.
Kanta-Hämeessä selvityksen tulokset koettiin erittäin hyödyllisinä
Omaolo-palvelun vaikuttavuutta tutkittiin neljällä eri hyvinvointialueella. Yksi alueista oli Kanta-Häme, jossa selvityksen tulokset koettiin erittäin hyödyllisinä.
Vaikuttavuusselvitys osoitti hyvin, että meillä Kanta-Hämeessä on vielä paljon potentiaalia hyödyntämättä Omaolon käytössä. Koronavuodet ja hyvinvointialueen organisoituminen hidastivat Omaolon digitaalisten prosessien tehokasta juurruttamista. Löysimme nyt useita konkreettisia kehittämiskohteita, mm. ajanvarausmahdollisuuksien kytkemisessä sekä ammattilaisten työprosessien parantamisessa, toteaa Kanta-Hämeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.
Prosessien kehittäminen on ollut Kanta-Hämeessä yksi kehittämiskohteista. Selvityksen tulokset vahvistava työn tarpeellisuutta.
Hyvinvointialueen myötä meille on avautunut täysin uusia mahdollisuuksia tehostaa digiprosesseja mm. keskitettyjen digitaalisesti toimivien yksikköjen myötä. Hyvinvointialueella alkava digitaalisen sote-keskuksen projekti tulee vastaamaan Omaolon ja muiden digitaalisten palvelujen tarvitsemaan toiminnallisten muutosprosessien tuen tarpeeseen. Erityisen tärkeää on, että integroimme Omaolon tiiviimmin asiakasohjaukseen, täydentää Rönkkö.
Tulokset ovat kiinnostavia ja tarpeellisia myös alueiden tiukan taloustilanteen näkökulmasta.
Vaikuttavuustutkimuksen myötä on myös ilmeistä, että vaikuttavuuspotentiaalin nopea käytäntöön saaminen on kriittistä niin vähenevien ammattilaisten takia kuin hyvinvointialueen kriittisen taloustilanteen näkökulmasta. Jokaisen kehitystyön tulee johtaa tuottavuutta lisäävin toiminnanmuutoksiin arjessa nopeammin kuin koskaan. Perinteisten megaprojektien aika on ohi, tiivistää Kanta-Hämeen tietohallintojohtaja Toni Suihko.
Asukkaat tyytyväisiä Omaoloon
Vaikuttavuustutkimuksessa tutkittiin myös loppukäyttäjien eli asukkaiden kokemuksia palvelusta. Kyselyn tulokset olivat hyvin positiivisia. Enemmistö vastaajista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä saamaansa palveluun, ja vastaajat kokivat Omaolon hyödyllisenä palveluna.
Omaolo tarjoaa käyttäjille myös turvallisia itsehoito-ohjeita, jos vaiva ei vaadi ammattilaisen luona asiointia. Itsehoito-ohjeiden määrä vaihtelee oirearvion mukaan. Peräaukon oireissa pärjätään usein itsehoito-ohjeilla ja vain pieni osa apua tarvitsevista ohjataan terveydenhuollon ammattilaisen luokse. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäjät luottavat Omaolon itsehoito-ohjeisiin. Omaolon itsehoito-ohjeissa on paljon potentiaalia, kun terveydenhuollossa asioivista asukkaista voidaan tunnistaa turvallisesti ja luotettavasti ne henkilöt, joiden vaiva hoituu itsehoidolla. Lääkinnällisenä laitteena Omaolo voi tarjota tehokkaan työkalun potilaiden priorisointiin.