Julkaisemme tällä palstalla blogikirjoituksia SOTE-tekoälykehitykseen liittyen.
Ota yhteyttä, jos sinulla on blogi-idea
17.1.2024
Hanna Menna: Nyt on aika varmistaa tekoälyä hyödyntävän henkilöstön riittävä tekoälylukutaito
Sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten muuallakin yhteiskunnassa, tekoälyteknologioiden kokeilut ja käyttöönotto edistyvät suurin odotuksin ja pikaisella vauhdilla. Julkisella sektorilla tekoälyn käyttöönottoon ja hyödyntämiseen liittyy hieman erilaisia näkökulmia kuin yksityisellä puolella. Samaa lainsäädäntöä on paljon, mutta tämän lisäksi julkinen toimija noudattaa muun muassa lainsäädäntöä virkavastuusta, asioiden julkisuudesta sekä hankinnoista, ja sen on tuotettava lakisääteiset palvelut tavalla tai toisella rahoituksen riittävyydestä riippumatta.
Tekoälyn hyödyntämisessä tämä näyttää tarkoittavan pienoista varovaisuutta ja harkintaa, joka on julkiselle toimijalle, joka vastaa verorahoituksen vastuullisesta käytöstä, ihan normaalia ja jopa toivottavaa. Samaan aikaa painetta on kuitenkin siihen, että uusia teknologioita tulee saada käyttöön palvelutoiminnan tueksi nopealla aikataululla, jotta palvelut voidaan turvata.
Hyvänä kannusteena tässä ovat sosiaali- ja terveysministeriön vastikään myöntämät teköälykokeilujen avustukset. Avustukset edistävät nimenomaisesti kokeilukykyä tilanteessa, jossa riskinottokyky muutoin on ehkä normaalia matalammalla. Hyvinvointialueet käynnistyivät v. 2023 alussa Suomen suurimman hallinnollisen uudistuksen seurauksena. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien määrä putosi radikaalisti. Tämä ei kuitenkaan ole vielä johtanut siihen, että digitaalisten välineiden ja kanavien integrointi palvelutoimintaan olisi pitkällä. Osin siksi, että isoja ICT-muutoksia on ryhdytty tekemään vasta hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen ja ICT-korjausvelkaa on paljon.
Digitalisaatio on ollut muotisana jo pitkään. Aika pitkään julkisella sektorilla sillä on tarkoitettu lähinnä asioiden sähköistämistä ja paperista luopumista. Digitalisaatio on kuitenkin toiminnan muuttamista siten, että teknologialla muutetaan toimintamalleja, eikä sähköisiä menetelmiä liimata vanhoihin toimintamalleihin. Digitalisaation avulla voidaan tehostaa, jakaa tai jopa poistaa joitakin toimintoja ja miettiä asioita uudella tavalla, kun manuaalisia työvaiheita voidaan vähentää. Tieto saadaan liikkumaan sinne, missä sitä tarvitaan, kunhan lainsäädäntö tämän mahdollistaa.
Tekoälyteknologiat toteuttavat nimenomaisesti digitalisaatiota ja ovat oikein käytettynä erittäin hyviä renkejä moneenkin asiaan. Niiden hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuitenkin vielä melko alkuvaiheessa. Potentiaalisia käyttötapauksia on selvitelty useammankin organisaation toimesta. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tekoälyn käytössä sekä edelläkävijä, mutta toisaalta myös perässähiihtäjä. Tässä ajassa erityisen tärkeää on tunnistaa kustannusten ja hyötyjen suhde, kun uutta lähdetään kehittämään.
Minusta me ymmärrämme, mitkä ovat potentiaalisimpia tapoja poimia tekoälyn (erittelemättä millaista tekoälyä tässä nyt tarkoitetaan) alhaalla riippuvia hedelmiä nopeasti. Pitkän aikavälin haasteellisemmat, mutta mahdollisesti myös hyötypotentiaaliltaan huomattavasti suuremmat, käyttötavat ovat vielä epäselviä. Tähän vaikuttavat sekä teknologian, että sääntelyn kehittyminen sekä erityisesti tekoälyn nykyisiä toiminta- ja ajatusmalleja rikkova luonne. Juuri nyt on hyvin vaikeaa kuvitella missä me olemme 5 vuoden kuluttua tässä tekoälyn mahdollisuuksien maailmassa.
Hyvin ajankohtaista on tekoälysäädöksestä tuleva velvoite kouluttaa henkilöstölle tekoälyn lukutaitoa. Organisaatioiden on varmistettava tekoälyä hyödyntävän henkilöstön riittävä tekoälylukutaito alkaen jo alkuvuodesta 2025. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy tukee hyvinvointialueita, HUS-yhtymään ja Helsingin kaupunkia julkaisemalla Tekoälyn lukutaito-oppaan. Opasta voi hyödyntää sellaisenaan henkilöstön tekoälylukutaidon kouluttamisessa tai sitä voidaan jatkojalostaa oman organisaation tarpeisiin.
Hanna Menna
Erityisasiantuntija, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
https://www.linkedin.com/in/hanna-menna/
www.hyvil.fi
11.12.2024
Aki Antman: Tekoäly ratkaisuna Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin
Akava Works -työolotutkimuksen (10.12.2024) mukaan 46 prosenttia julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutetuista kokee työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Vastaajista 88 prosenttia sanoi olevansa huolissaan julkisten terveydenhuoltopalveluiden laadusta ja saatavuudesta sitten, kun oma eläkeikä koittaa. Valitettavasti myös muut tutkimukset Suomessa antavat samansuuntaisia tuloksia.
Etlan marraskuussa 2024 julkaiseman raportin mukaan vain 11 prosenttia suomalaisista hyödyntää edes viikoittain tekoälyä työssään. Tämä luku on huolestuttava, sillä Suomi – kuten myös koko Eurooppa – on jäämässä merkittävästi jälkeen muun maailman kehityksestä tekoälyn hyödyntämisessä. Tämä ei kuitenkaan johdu paikallisista tai EU:n regulaatioista – niiden puolesta jokainen suomalainen voisi hyödyntää tekoälyä työssään.
Omalla työnantajallani on toimisto Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa (UAE), ja meillä on siellä kymmeniä alueen merkittävimpiä organisaatioita asiakkaina. Juuri viime viikolla UAE lanseerasi suunnitelman varhennetusta eläkeiästä ihmisille, joiden työt tullaan automatisoimaan tekoälyn avulla. Samanaikaisesti paikalliset asiakkaamme nauttivat tekoälyn hedelmistä: esimerkiksi Abu Dhabi National Oil Company on saanut tekoälystä lisäarvoa viidensadan miljoonan dollarin edestä jo vuonna 2023, ja vuoden 2024 hyötyjen odotetaan olevan huomattavasti suurempia. He ottivat myös Microsoft 365 Copilotin käyttöön tämän vuoden tammikuussa 20 000 käyttäjälle ja laskevat saavansa yli 500 prosentin kuukausituoton tälle investoinnille.
Koulutamme UAEssa yhdessä Microsoftin ja valtion johdon kanssa vuoden 2025 aikana yli 100 000 julkishallinnon työntekijää tekoälyyn. UAE on kansakuntana ottanut merkittäviä askeleita tekoälyn integroimisessa terveydenhuoltojärjestelmäänsä. Tämä kehitys on merkittävä osa laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa terveydenhuollon palveluiden laatua ja tehokkuutta. Yhtenä konkreetisena esimerkkinä Ministry of Health and Prevention (MoHAP) avasi jo lokakuussa 2023 ensimmäisen täysin AI:n keskittyvän osaamiskeskuksensa (COE).
Meillä suomalaisilla on edessämme valtava mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon alan radikaaliin muutokseen tekoälyn avulla. Tavoitteena tulee olla toiminnan kehittäminen, rutiinien automatisointi, kustannussäästöt, laadun paraneminen ja erityisesti sekä työntekijöistä että asiakkaista huolehtiminen.
Jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen käyttää viikoittain tuntikausia rutiineihin, joita ei usein mainita heidän toimenkuvissaan. Eivät myöskään ihmiset ole hakeutuneet alalle tehdäkseen tällaisia tehtäviä. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat tietojen toistuva kirjaaminen, ajanvarausten hallinta, esikartoitukset, hankinnat, työvuorojen suunnittelu ja sijaisjärjestelyt sekä raportointi.
Tämän lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää laajasti tutkimuksessa, potilaiden esikartoituksessa, hoidon tarpeen arvioinnissa, diagnostiikan tukemisessa, potilaiden seurannassa, riskien tunnistamisessa, yhteisvaikutusten arvioinnissa sekä hoidon vaikuttavuuden analysoinnissa – vain muutamia tuhansista mahdollisista käyttökohteista mainitakseni.
Itse uskon vakaasti, että tekoäly on vähintään osittainen ratkaisu lähes jokaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen ongelmaan. Nämä ratkaisut jäävät kuitenkin vain unelmiksi – joita muualla maailmassa jo eletään todellisuutena – jos Suomessa ei siirrytä välittömästi puheista tekoihin ja aloiteta tekoälyn systemaattista ja määrätietoista käyttöönottoa. Ja kyllä, tämäkin teksti on tuotettu Microsoft 365 Copilotin avustuksella.
Iloista ja rentouttavaa joulunaikaa kaikille! Toivon, että tammikuussa 2025 koko Suomi ottaa rohkean harppauksen tekoälyn aikakauteen – aloita sinäkin jo tänään tutkimalla, miten tekoäly voi auttaa arjessasi!
Aki Antman
President of The Digital Neighborhood AI Arm & Founder @ Sulava
www.linkedin.com/in/antman/
www.thedigitalneighborhood.com