Kokeiluprojektit

AI-assistentti ammattilaiselle -hankkeessa on tarkoituksena tutkia ja tunnistaa tekoälyn mahdollisuuksia terveydenhuollon ammattilaisten työn tukemisessa sekä kehittää ja ottaa käyttöön AI-apureita. Lisäksi selvitetään, voidaanko tekoälyn avulla lisätä ennalta ehkäisevien hyvinvointi- ja terveyspalveluiden hyödyntämistä asiakasohjauksessa (HYTE-ohjaus ym.) ja lisätä ammattilaisten työnhallintaa ja kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Hankkeessa keskitytään kahteen ”AI-assistentti”-käyttötapaukseen, jotka toteutetaan toisiaan tukevina kokeiluina kahdessa organisaatioissa, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla. Lisäksi tutkimuksellisena osatoteuttajana (vaikuttavuustutkimus) kokeilussa on mukana Jyväskylän yliopisto.

Kokeiltavissa käyttötapauksissa tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet liittyvät työn tuottavuuden parantamiseen; terveydenhuollon ammattilaisten työn tehokkuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen sekä hoidontarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen laadun parantamiseen vakioimalla tekoälyn avulla toimintamalleja. Palveluohjauksen laadun parantamisella tavoitellaan osaltaan vaikuttavuutta asiakkaan/potilaan hyvinvointiin ja terveyteen ja sitä kautta palvelun-/hoidontarpeen vähenemistä. Tärkeänä tavoitteena näyttäytyy myös terveydenhuoltolain (1326/2010 §8) edellytys kehittää näyttöön perustuvia toimintakäytäntöjä sekä turvata taloudellisten paineiden alla lakisääteisten määräaikojen toteutuminen ja hoitoonpääsy alueilla. Muista tavoitteista keskeisimpiin lukeutuvat oppien kerääminen tekoälyn laajemmaksi hyödyntämiseksi sekä hyvinvointialueilla että kansallisella tasolla. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu useita skaalausmahdollisuuksia niin vertikaalisesti (ammattiryhmä- ja palvelulaajennus sekä alueellinen/kansallinen/kansainvälinen) kuin horisontaalisestikin (tietolähteiden laajentaminen).

Yhteyshenkilö: tietojohtaja Simo Reipas, Keski-Suomen hyvinvointialue, simo.reipas@hyvaks.fi

Tavoitteena kehittää ja pilotoida AI-konsepti, joka generoi asiakaskertomusteksteistä Sosmetan asiakirjarakenteen mukaisen lapsen ja perheen palvelutarpeen arvion yhteenvedon. Tavoitteena on lisäksi arvioida ja testata AI-avusteisen riskiarvioinnin hyödyntämisen mahdollisuutta. Toimiessaan riskiarviointi mahdollistaisi lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamisen lapsen taustadatasta automaattisesti.

Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Istekin ja Accenturen kanssa.

Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Tiia Lehtinen, tiia.s.lehtinen@pirha.fi

Tausta:
Jatkokehitetään ja laajennetaan OmaHämeen käytössä olevan RehabScreen toiminnallisuutta kattamaan myös ICF-luokituksen mukaiset arvioinnit.

Tarkoitus:
Mahdollistaa henkilön toimintakyvyn muutoksen arvioinnin ja ennakoinnin kaikissa ikäluokissa, kuten esim. iäkkäät henkilöt, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät.

Kohderyhmä:
Kuntoutus/aikuiset.

Hankkeen tavoite:
Palvelu laajennetaan kattamaan myös ICF-luokituksen mukaiset arvioinnit kaikista ikä- ja asiakasryhmistä joista ICF-tietoa on saatavilla.

Palvelu integroidaan OmaHämeen tietoaltaaseen, Lifecare-potilastietojärjestelmään ja Toimintakykymobiiliin.
Tavoitteena on kehittää kansainvälisiin rakenteiseen ja vakioituun toimintakykytietoon (WHO:n toteuttama) ja RAI-tietoon perustuva palvelu, joka voidaan skaalata myös muiden hyvinvointialueiden käyttöön ja myös kansainväliseen käyttöön.

Yhteyshenkilö: Pia Vilkman, projektipäällikkö (pia.vilkman@omahame.fi)

Tausta: Sosiaali- ja terveydenhuollossa tallennetaan paljon dataa tietojärjestelmiin, mutta se on hankalasti hyödynnettävissä.

Tavoite: Tekoälyn avulla voidaan muotoilla ja hakea asiakkaan taustatietoja annettujen teemojen mukaan. Kootut asiakkaan taustatiedot (tekstit & rakenteiset tiedot) tuodaan automaattisesti ammattilaisten työn tueksi. Tiedot tarjotaan rajapinnan kautta eri sovellusten ja järjestelmien käyttöön, jolloin toteutus on hyödynnettävissä monipuolisesti.

AI-sovellusta testataan:
* Taustatietojen hyödyntämisessä asiakasohjauksessa (perusterveydenhuolto, perhepalvelut)
* Terveys/hoitosuunnitelmien laadinnassa (perusterveydenhuolto, perhepalvelut)
* Kirjaamisen tukena virtuaalikirjuriin liitettynä (perusterveydenhuolto, psykiatria, kuntoutus)
* Lastensuojelun ilmoitusten, suunnitelmien tai huostaanottoprosessin valmistelussa

Hankkeella tavoitellaan:
* Ammattilaisen ajansäästöä tiedonhaussa ja kirjaamisessa
Laadukkaampaa kirjaamista (sis.mm. pitkäaikaisdiagnoosit)
* Asiakkaan kokemaa parempaa laatua
* Häiriökysynnän/tarjonnan vähenemistä
* Kattavampaa kirjaamista (esim. terveys/hoitosuunnitelmat)

Yhteyshenkilö katja.antikainen@omahame.fi

Tekoälypilotin tavoitteena on pilotoida tekoälypohjaista reaaliaikaista tulkkausta määritetyissä palveluissa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tekoälypohjaisella ja reaaliaikaisella tulkkauksella tavoitellaan tehokkaampaa toimintatapaa kohdata asiakkaita ja potilaita ilman perinteistä tulkkipalvelua ja asiakas/potilastilanteissa joissa ei ole mahdollista käyttää perinteisiä tulkkipalveluita.

Tavoitteena on, että asiakas voi nopeasti ja luotettavasti hoitaa asiansa ilman perinteistä tulkkia tai, että asia täytyy siirtää myöhemmäksi koska tulkkia ei ole saatavilla. Tavoitteena on muuttaa tuotantoa siten, että tulkkaus tapahtuu tekoälypohjaisella reaaliaikaisella tulkkauksen apuvälineellä.

Tarkemmat tiedot julkistetaan myöhemmin.

Reaaliaikaisen tekoälyavusteisen tulkkauksen hankkeessa on tarkoitus kokeilla erityisesti kotoutumispalveluissa, mutta laajemmin myös ylipäänsä tekoälyn soveltuvuutta reaaliaikaista tulkkausta edellyttäviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskontakteihin.

Hyvinvointialueilla asioidaan jo nyt useilla kielillä. Esimerkiksi Keski-Suomessa vuonna 2023 vieraskielisten asiakkaiden määrä oli lähes 15 000 henkilöä, jotka puhuivat kymmeniä eri kieliä. Tyypillisimpiä kieliä olivat venäjä, ukraina, englanti, farsi/persia, arabia ja viro. Vuoteen 2025 puhutuimpien vieraiden kielten joukkoon on noussut myös mm. dari, tigrinja ja swahili. Tulkkien usein haastava saatavuus ja niihin liittyvät järjestelyt työllistävät hyvinvointialueen ammattilaisia, mikä aika on pois asiakaskontakteista. Samalla asiointiprosessien kesto pitenee huomattavasti, mikä myös vaikuttaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Kolmanneksi tulkkauksesta syntyy hyvinvointialueille merkittäviä kustannuksia, jotka ovat kasvussa.

Alussa kokeilussa selvitetään kielimallien kyvykkyydet ja rajoitteet em. kielien tulkkaukseen sekä tehdään teknologiavalinnat. Puhutun kielen tulkkauksen lisäksi palvelun on tarkoitus, tietosuoja huomioiden, litteroida tekstiä ja siten auttaa ammattilaista myös mm. kirjaamisessa. Multimodaalisuus lisäksi tehostaa kommunikaatiota ja mahdollistaa keskusteluun palaamisen ja kommentoinnin. Luotavassa palvelussa voi antaa palautetta ja tulkkauksen laatua monitoroidaan. Ellei automatisoitu kielenkääntö onnistu, järjestelmä pyrkii adaptoitumaan, valitsemaan parhaat kielimallit tai hälyttämään moderaattorin tai aktivoimaan perinteisen tulkkauspalvelun.

Kokeiluhanke toteutetaan Keski-Suomen hyvinvointialueella. Lisäksi tutkimuksellisena osatoteuttajana (vaikuttavuustutkimus) kokeilussa on mukana Jyväskylän yliopisto.

Yhteyshenkilö: tietojohtaja Simo Reipas, Keski-Suomen hyvinvointialue, simo.reipas@hyvaks.fi

Lääkehaittatapahtumat muodostavat merkittävän haasteen terveydenhuollolle maailmanlaajuisesti, ja niiden osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on noin 15 %. Erityisesti iäkkäiden potilaiden päivystyskäynneistä jopa 23 % johtuu lääkehaitoista, joista suurin osa olisi ennaltaehkäistävissä. Päivystyspoliklinikalla hoidon tarpeen arviointi on keskeinen tehtävä, mutta siihen liittyy haasteita, kuten lääkitysriskin tunnistaminen runsaasta potilas- ja lääkitystietomäärästä. Tekoälyavusteiset työkalut voivat auttaa tunnistamaan lääkitysriskit varhaisessa vaiheessa ja parantaa palveluohjausta hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä.

Tekoälyn hyödyntäminen voi auttaa terveydenhuollon ammattilaisia lääkitysriskien tunnistamisessa, vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa potilasturvallisuutta. Nykyiset työkalut eivät kuitenkaan huomioi riittävästi potilaiden lääkitysriskien ja -haittojen tunnistamista sekä mahdollisten haittavaikutusten ennaltaehkäisyä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön tekoälyavusteinen lääkitysriskinarviointityökalu. Lisäksi arvioidaan työkalun vaikutuksia päivystyksen prosesseihin sekä sen vaikuttavuutta potilaiden terveysvaikutuksiin ja terveyspalvelujen käyttöön.

Yhteystiedot
Jonna-Carita Kanninen, proviisori, FaT, Pohjois-Savon hyvinvointialue
jonna-carita.kanninen@pshyvinvointialue.fi

Hankkeen tavoitteena on ottaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella laajasti käyttöön tekoälyavusteisen asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen ratkaisu, sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa.

Projektin aikana toteutetaan soveltuvuusselvitys sosiaalihuollossa, laajennetaan Gosta Aide -sovelluksen pilotointia eri sote-ammattilaisille, hankitaan tekoälyavusteiseen kirjaamiseen pitkäaikainen ratkaisu sekä aloitetaan sen käyttöönotot. Projekti on osa LUVN tekoälyohjelmaa.

Yhteyshenkilö
Kehittämispäällikkö Veera Vihula, veera.vihula@luvn.fi

Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin.

Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin.