Etäpalvelut ovat yleistyneet julkisissa sote-palveluissa erityisesti korona-aikaan. Käyttöön on otettu yhä enemmän videokuvaa hyödyntäviä etäpalveluita muiden aikaisempien sähköisten palveluiden rinnalle. Videokuvaa hyödyntäviä etäpalveluita tarjotaan moniin eri tarkoituksiin, kuten videovastaanottoihin, ryhmätapaamisiin ja kotisairaanhoidon tukena.
DigiFinland teki kyselyn hyvinvointialueille sote-organisaatioiden käytössä olevista etäpalveluratkaisuista. Kyselyssä kartoitettiin sote-organisaatioiden käytössä olevia etäpalveluita ja niiden järjestelmätoimittajia. Kyselyn fokus oli videokuvaa hyödyntävissä etäpalveluissa, chateissa ja chatboteissa. Tarkoituksena oli myös havahduttaa tarkastelemaan etäpalveluiden tietosuojaa ja -turvaa.
Kyselyssä kartoitettiin lisäksi Suomi.fi-palveluiden (Tunnistus ja Valtuudet) hyödyntämistä etäpalveluissa sekä kansalaisten yhteydenottokanavia etäpalveluiden saavuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan kyselyyn tuli 21 vastausta (osa vastaajista olivat samasta organisaatiosta). Kyselyn tuloksia hyödynnetään järjestelmätoimittajayhteistyössä sähköisen asioinnin tukipalveluiden jalkauttamiseksi sekä sote-järjestelmätoimittajien kehitystarpeiden kartoittamiseksi.
Kansalliset sähköisen asioinnin tukipalvelut osana etäpalveluita – Suomi.fi-tunnistus- ja -valtuudet
Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) velvoittaa julkishallinnon organisaatioitaa käyttämään sähköisiä tukipalveluita, joita Suomi.fi-palvelut edustavat. Ainoastaan Kartat- ja Valtuudet-palvelun käyttö on vapaaehtoista.
”Valtuudet-palvelu on sote-organisaatioissa otettu käyttöön mielellään, sillä sen avulla organisaatiot voivat halutessaan mahdollistaa puolesta asioinnin, kertoo DigiFinlandin yhteisten palveluiden projektipäällikkö Piritta Kärki.
Etäpalveluiden osalta erityisen tärkeitä ovat Suomi.fi-tunnistus ja -valtuudet. Tästä huolimatta kyselystä ilmeni, että Suomi.fi-tunnistus on käytössä kaikissa organisaatioiden etäpalveluissa ainoastaan 14% vastaajien organisaatioista. Enemmistöllä organisaatioista Suomi.fi-tunnistus on käytössä vain osassa palveluita.
Vastauksista ilmenee, että Suomi.fi-valtuudet ovat pääsääntöisesti käytössä ainoastaan kansallisissa etäpalveluissa sekä Suomi.fi-viesteihin liittyvissä toteutuksissa. Noin kolmasosa vastaajista tunnisti tarpeita Suomi.fi-valtuudet-palvelulle ja valtuuksien hyödyntämiseen liittyi toiveita tai toimenpiteitä käyttöönottoon liittyen. Erityisesti alaikäisten Suomi.fi-valtuudet koettiin etäpalveluissa tärkeiksi.
Kansalaisten yhteydenottokanavat
Kansalaisten yhteydenottokanavissa korostui etäpalveluiden saavutettavuus sote-organisaation verkkosivuilta ja ennakkoon suunniteltu etävastaanotto. Reilut puolet vastaajista mainitsi etäpalveluiden olevan saavutettavissa myös sähköisen asioinnin portaalin kautta.
Kyselyn avoimissa kommenteissa korostui hyvinvointialueilla tapahtuva uudistus- ja yhtenäistämistyö myös etäpalveluissa, osana sote-uudistusta. Hyvinvointialueilla on vireillä myös etäpalveluihin liittyviä hankintoja. Jo hankintojen valmisteluvaiheessa tulee huomioida sähköisen asioinnin kansalliset tukipalvelut sekä etäpalveluiden tietosuoja ja -turva.
”Etäpalvelukysely olisi tarkoituksenmukaista tehdä uudelleen, kun alueilla on toteutettu sote-uudistukseen liittyviä hankintoja”, pohtii Kärki.
Etäpalveluiden tietosuoja ja -turva
Digiturvallisuuden vaatimukset korostuvat etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteydessä, koska palveluissa käsitellään arkaluontoista tietoa. Tietoturvallisuus on ensisijaisesti sote-palveluita tuottavan organisaation vastuulla. Kaikkien käytettyjen järjestelmien ja usein myös hyvinvointisovellusten tulee olla turvallisuusvaatimukset täyttäviä. Organisaatiolla tulee olla ajan tasalla oleva, THL:n määräysten mukainen omavalvontasuunnitelma etäpalvelujen turvallisuuden takaamiseksi. Etäpalvelujen antajan on täytettävä etäpalvelutoimintaa koskevan lainsäädännön lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa asetetut vaatimukset.
Valvira ohjeistaa 3.2.2021 verkkojulkaisussaan Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut seuraavasti: ”Potilaan ja ammattilaisen oikeusturvan ja asioinnin luottamuksellisuuden kannalta asiakkaan tunnistaminen tulee perustua luotettavaan menetelmään ja se tulee olla todennettavissa jälkikäteen.” Verkkojulkaisussa todetaan Suomi.fi-tunnistuksen tarjoavan tällaisen keinon.
Odotukset tietoturvasta on lunastettava
Kansalaisen odotukset tietoturvasta ja tietosuojasta etäpalvelujen käytön yhteydessä tulee lunastaa – tietoturvan puutteet huolestuttavat kansalaisia. Onnistuneessa etäpalveluasioinnissa on huomioitu teknologiaan liittyvä toimivuus ja tietoturva sekä etäpalveluja antavan ammattilaisen osaaminen ja asiakkaan edellytykset hyödyntää etäpalveluita.
Asiakkaan tunnistamisen lisäksi on syytä miettiä etävastaanotolle liittymisen turvallisuutta. Suomi.fi-viestit tarjoaa turvallisen keinon välittää etävastaanotolle kirjautumisohjeet tai liittymislinkin. Suomi.fi-valtuuksien avulla huoltajat voivat asioida alaikäisten lastensa puolesta, joilla ei useinkaan ole omia tunnistusvälineitä käytössään. Täysi-ikäinen henkilö voi antaa puolesta asiointioikeuden Suomi.fi-valtuuksien avulla, jolloin valtuutettu henkilö voi olla tukena asioiden hoidossa tai hoitaa asioita hänen puolestaan, esimerkiksi esitietojen lähettämisessä tai palveluun kirjautumisessa.
Etäasioinnin lisääntyminen vaatii julkishallinnon palveluiden tarkastelua monesta eri näkökulmasta. Uusia kansallisia ohjeistuksia ja suosituksia tietosuojaan, tietoturvaan sekä tiedonhallintaan liittyen tarvitaan tulkinnanvaraisuuksien välttämiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita etäasiointi, mikä voidaan rinnastaa vastaanottokäyntiin, ja sen sisältö tulee kirjata, kuten perinteinen vastaanottokin.
Toimittajayhteistyö
Järjestelmäyhteistyötä tarvitaan sähköisten asioinnin tukipalvelujen integroimiseksi osaksi julkishallinnon etäpalveluita jo velvoittavuuden näkökulmasta. Etäpalvelukyselyn pohjalta on kuultu etäpalvelutoimittajia ja keskusteltu siitä, kuinka Suomi.fi-palvelujen avulla digitaalista turvallisuutta voitaisiin lisätä.
”Järjestelmätoimittajat ovat pitäneet kehitysehdotuksia hyvinä ja aloittaneet monin paikoin kehitystyön tapaamistemme pohjalta. Järjestelmäyhteistyön kantavana ajatuksena on, että etäpalveluratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja täyttävät julkisten sote-organisaatioiden käyttövelvoitteet kansallisten sähköisten asioinnin tukipalveluiden osalta”, kertoo DigiFinlandin yhteisten palveluiden projektipäällikkö Tero Mäkiranta.
Lisätietoja kyselystä
Piritta Kärki,
Projektipäällikkö, Yhteiset palvelut
piritta.karki@digifinland.fi
Tero Mäkiranta
Projektipäällikkö, Yhteiset palvelut
tero.makiranta@digifinland.fi