Vielä vuosi sitten 76-vuotias Eeva oli innokas luonnossa liikkuja ja yleisesti hyvinvoiva ikääntynyt, joka asioi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa Omaolo-palvelun kautta. Puolison menehdyttyä Eevan elämäntilanne ja terveydentila muuttuivat äkillisesti. Lisääntyneiden terveysongelmien vuoksi Eeva ei pysty enää aktiivisesti harrastamaan, huolehtimaan omista asioistaan yhtä tarkasti kuin aiemmin eikä olemaan sosiaalisesti yhtä aktiivinen. Harvaan asutulla alueella asuvalla Eevalla on huoli, saako hän kotona asumisen tueksi tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tai onko kotona asuminen ylipäätään mahdollista. Sosiaalisten kontaktien määrä on käynyt vähiin ja aikuiset lapset lapsineen asuvat kaukana.
Eevan tapaus on esimerkki tilanteesta, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tulee vastata asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Ennakoivasti ja alueen tarpeisiin vastaavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen edellyttää luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelun, johtamisen, seurannan, ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen tueksi – ja runsaasti monialaista yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuen lisäksi Eeva tarvitsee myös asuinkuntansa muita palveluita, jotta hyvä ikääntyminen, kotona asuminen toimintakykyisenä sekä arjen mielekkyys ovat mahdollisia.
Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavat asukkaiden tarpeet
Hyvinvointialueilla halutaan tietojohtamisen keinoin varmistaa ensisijaisesti, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaskeskeisesti, sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Luotettava tieto tukee päätöksentekoa, joka puolestaan mahdollistaa asukas- sekä asiakas- ja potilaskeskeisen palveluiden järjestämisen ja resurssien tehokkaan käytön.
Tulevien hyvinvointialueiden tulee tuntea alueensa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila. Yhtä tärkeää on saada laadukasta ja oikea-aikaista tietoa sote-palvelujen toiminnasta, kustannuksista ja palvelujen vaikuttavuudesta. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, vaaditaan ensisijaisesti laajaa yhteistyötä ja tahtotilaa eri toimijoiden kesken, rohkeutta uudistua sekä nykytarpeisiin vastaavia tiedonhallinta- ja teknologiaratkaisuja.
Yhteisen ymmärryksen ja tahtotilan löytyminen on kaiken kehittämistoiminnan lähtökohta
Virta-hankkeessa tekeminen perustuu DigiFinlandin ja hyvinvointialueiden sekä kansallisten toimijoiden vahvaan yhteistyöhön. Virta-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa tulevien hyvinvointialueiden tietojohtamisen kokonaisvaltainen kehittäminen.
Hyvinvointialueiden kanssa käydyissä keskusteluissa sekä Tietojohtamisen arviointimalli -kyselyjen avulla Virta-hankkeessa on autettu alueita tunnistamaan tietojohtamisen erilaisia kehittämistarpeita. Tietojohtamisen kehittämisen painopisteitä on oleellista tunnistaa, jotta maakuntalaajuisen hyvinvointialueen tietojohtamisen valmistelutyö etenisi systemaattisesti ja yhteisillä tavoitteilla. Tulevaisuudessa tietojen on tärkeää perustua yhtenäisiin tietomalleihin sekä kansallisiin määrityksiin, jolloin hyvinvointialueiden johtamisen ja kansallisen arvioinnin ja ohjauksen tilannekuva on sama.
Asukkaan tarpeisiin yhdenvertaisesti vastaava alue
Sote-uudistusta tehdään eri toimijoiden välisessä yhteistyössä hyvinvointialueiden asukkaiden näkökulma ja tarpeet edellä. Hyvinvointialueiden tiedolla johtaminen auttaa myös Eevaa saamaan tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja mahdollisimman sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti. Pidetään yhdessä Eeva ja ihan kaikenikäiset palvelujen pulkassa!
Virta-hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-, Toivo-ohjelmaa. Sen rinnalla toimii Valtava-hanke Kelan, THL:n ja Valviran yhteistyönä.
Kirjoittajat
Ulla Hakola
asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalvelut, tietojohtaminen
Laura Niiniviita
asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalvelut, tietojohtaminen
Lauran ja Ullan sydämen asiana on sote-tietojohtamisen kehittäminen.