Sosiaalityöntekijät: Sosiaalityön tulisi toimia myös digitaalisissa ympäristöissä
Pelastakaa lapset ry:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijät katsovat, että digitalisaatiota tulisi hyödyntää sosiaalityössä enemmän. Ymmärrystä mahdollisuuksista tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
Suurin osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä sosiaalialan ammattilaisista on sitä mieltä, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää sosiaalityössä ja että sosiaalityötä tulisi tehdä myös digitaalisissa ympäristöissä. Näin ei silti juurikaan tehdä, vaikka moni kokee oman osaamisensa hyväksi.
Pelastakaa Lapset selvitti syksyllä 2018 sosiaalityöntekijöiden asennetta, osaamista ja toimintaa suhteessa digitaaliseen sosiaalityöhön. Kyselyyn tuli 464 vastausta. Vastaajista reilu puolet oli sosiaalityöntekijöitä ja loput muita alan ammattilaisia, joista sosionomit olivat sosiaalityöntekijöiden jälkeen suurin ammattiryhmä. Kyselyn vastausprosentti oli 23 prosenttia.
Vastaajista 78 prosenttia työskentelee kunnissa ja loput järjestöissä ja yrityksissä. Kysely kohdistettiin erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Suurin osa vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaalityön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä ja että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää sosiaalityössä. Digitalisaation mahdollisuuksiin sosiaalityössä uskotaan. Noin puolet vastaajista kuitenkin kokee, että digitaalisen median ja teknologian hyötyä sosiaalityölle on vaikea hahmottaa.
Osaamista on, mutta koulutusta toivotaan
Vastaajista kaksi kolmasosaa kertoi, ettei työyhteisössä ole annettu lainkaan tai juuri lainkaan koulutusta digitaalisen median ja teknologian hyödyntämisestä. Yleisin koulutustoive oli yleistä perehdytystä ja koulutusta digitaalisen median ja teknologian mahdollisuuksista. Lisäksi toivottiin sosiaalisen median koulutusta ja erityisesti koulutusta siitä, miten lapset ja nuoret käyttävät sosiaalista mediaa.
Yli puolet vastaajista arvioi oman osaamisensa digitaalisen median ja teknologian hyödyntämisessä hyväksi tai jokseenkin hyväksi. Parhaimmaksi osaamisensa kokevat 18-35-vuotiaat ja ne, joilla on työkokemusta 3 – 5 vuotta. Kummassakaan näistä ryhmistä kukaan ei koe osaamistaan erittäin huonoksi. Osaajia löytyy paljon myös vanhemmista ikäryhmistä ja kokeneemmista työntekijöistä. Digitaalisen median ja teknologian käyttöön suhteutettuna kyseessä on hyödyntämätön osaamisresurssi.
Digitalisaatiolla voidaan lisätä myös osallisuutta
Kyselyssä selvitettiin myös, miten digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään lasten ja nuorten osallistamisessa. Yleisin vastaus oli, että lapsilta ja nuorilta kerätään palautetta sähköisin välinein. Toiseksi yleisin vastaus kuitenkin oli, että digitaalisia työkaluja ei hyödynnetä osallistamiseen lainkaan.
Lapset ja nuoret eivät usein edes tiedä omaa sosiaalityöntekijäänsä tai eri päätösten perusteluja. Digitaalinen media ja teknologia ovat mahdollisuuksia nimenomaan vuorovaikutuksen tapojen monipuolistumiseen ja tiedon avoimuuteen: palveluista voisi tiedottaa monipuolisesti ja kohdennetusti, asiakastietojärjestelmät voisivat tarjota mahdollisuuden osallisuuteen omissa asioissa ja yhteyttä voisi pitää lapsen ja nuoren toivomalla tavalla. Sähköisten työkalujen hyödyntäminen tiedon avaamisessa on toistaiseksi hyödyntämätön mahdollisuus.
Lue lisää
www.pelastakaalapset.fi > Blogi ja tutkimusraportti