Kunnissa kohtuullinen valmius rakennetun ympäristön digitalisaatioon

DigiFinlandin toteuttaman kartoituksen mukaan kunnissa on kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa kohtuullinen digivalmius: 4 % kunnista tilanne on hyvä, 72 % kohtuullinen ja 24 % haasteellinen. Kyselyyn vastasi yhteensä 209 Manner-Suomen kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 4,8 miljoonaa.

Suomessa otetaan vuodesta 2024 lähtien käyttöön valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Ryhti-hankkeen tehtävänä on mahdollistaa muutos, joka järjestelmän käyttöönottamiseksi tarvitaan. Hanketta vetävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Valtion erityistehtäväyhtiö DigiFinland Oy selvitti huhti-toukokuussa 2022 kuntien nykytilannetta ja digivalmiutta kokonaisuuden osalta. Kyselyn aihealueet olivat yleis- ja asemakaavoitus, maanomistajan laatimat ranta-asemakaavat, rakennus-, purkamis- ja toimenpideluvat, poikkeamispäätökset ja toimenpideilmoitukset.

Kyselyn vastausten perusteella kunnissa on kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa kohtuullinen digivalmius: 4 % kunnista tilanne on hyvä, 72 % kohtuullinen ja 24 % haasteellinen. Rakentamisen luvituksessa valmius (44 %) digitalisaation hyödyntämiseen on parempi kuin alueiden- ja maankäytön suunnittelussa (39 %). Digivalmiuden mittareina käytettiin muun muassa sitä, onko kunnassa käytössä digitaalinen ohjelmisto tai järjestelmä, miten tietoaineistoa kerätään, käsitellään ja arkistoidaan sekä koettu tuen tarve.

”Kuntien asiantuntijat ovat saaneet tietoa tulevasta valtakunnallisesta tietojärjestelmästä, mutta ylempi johto ei välttämättä ole kovin tietoinen tulevista muutoksista”, sanoo DigiFinlandin asiantuntija Jarmo Pulkkinen.

Paras valmius muutokseen on Lahdessa, Tampereella, Sievissä, Espoossa, Kirkkonummella, Varkaudessa, Oulussa ja Mikkelissä. Matalan tuloveroprosentin kunnat näyttivät omaavan paremman digivalmiuden kuin korkean tuloveroprosentin kunnat. Asukasluvultaan suurimmissa kunnissa digivalmius arvioitiin olevan keskimääräistä parempi. Alueellisesti valmiudessa ei ollut suuria eroja.

”Monessa kunnassa huolta herätti henkilöstöresurssien riittävyys. Ohjelmistojen ja järjestelmien kustannukset koettiin haasteeksi varsinkin asukasluvultaan pienissä kunnissa. Kaavoituksessa vastaajia mietitytti tietomallipohjaiseen suunnitteluun siirtyminen ja tietoaineistojen muokkaus digitaaliseen muotoon”, Pulkkinen kertoo.

Kyselyyn vastasi 209 Manner-Suomen kuntaa, mikä on kattava otos (71 % kunnista). Vastausten pohjalta pystytään laatimaan yhdessä kuntien kanssa konkreettisia toimenpideohjelmia uuden kansallisen tietojärjestelmän käyttöönoton edistämiseksi. Kyselyn vastaajien yleisimmät tehtävänimikkeet olivat rakennustarkastaja, tekninen johtaja, johtava rakennustarkastaja, kaavoittaja, kaavoitusinsinööri ja kaavoituspäällikkö.

”Useat vastaajat kaipaavat muista kunnista vinkkejä muun muassa ohjelmistojen käyttöön. Valtakunnallista digitalisaation edistämistä kannatettiin laajasti. Kunnissa haluttiin kuitenkin säilyttää päätösvalta esimerkiksi siinä, miten yleiskaava tehdään”, kertoi DigiFinlandin projektipäällikkö Satu Reisko.

Kunnissa on käytössä laaja kirjo eri ohjelmistoja: 16 suunnitteluohjelmistoa, 14 paikkatieto-ohjelmistoa, 17 karttapalvelua, 17 asianhallintaohjelmistoa ja 8 lupajärjestelmää. Rakennetun ympäristön palveluita toteutetaan kuntalaisille laajalla skaalalla: omana toimintana, yhteistyönä kuntien ja kuntayhtymien tai niiden omistamien yritysten kautta sekä ostopalveluna ulkopuolisilta yhtiöiltä.

”Digitalisaatio on merkittävä muutosajuri kuntien palvelutuotannossa, jossa tarvitaan sekä edellytyksiä että henkilöstön kyvykkyyksiä. Digivalmius auttaa kuntien asiantuntijoita toteuttamaan vaikuttavia, saavutettavia, yhdenvertaisia ja kustannustehokkaita palveluita kuntalaisille”, Pulkkinen summaa.

---

Poimintoja tuloksista

Kyselyyn vastasi 209 Manner-Suomen kuntaa

Rakentamisen luvituksessa valmius digitalisaation hyödyntämiseen on parempi kuin alueiden- ja maankäytön suunnittelussa

Kuinka hyvin kunnassanne tunnetaan Ryhti-hanke, rakennetun ympäristön tietojärjestelmän valmistelu ja tulossa olevat muutokset?

Miten arvioisit kuntasi tuen tarvetta siirtymisessä kansalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyen:

Yleiskaavoituksen tuloksia

• Korkeimmat digivalmiusprosentit saivat Lahti, Espoo, Kirkkonummi, Mikkeli ja Oulu
• Noin puolessa kunnista yleiskaavoituksessa on omaa palkattua henkilöstöä. 86 prosentissa kuntia omaa henkilöstöä on 1–3
• Yleiskaavoista on tehty kaavaindeksi noin 2/3 kunnista
• Noin puolet yleiskaavoista on arkistoitu käyttökopiona digitaalisesti esimerkiksi kunnan palvelimella. 24 % kunnista tiedot oli koottu paperilla samaan arkistoon (mapitus)

Asemakaavoituksen tuloksia

• Korkeimmat digivalmiusprosentit saivat Lahti, Tampere, Kuopio, Oulu ja Tuusula
• Noin 2/3 kunnista asemakaavoituksessa on omaa palkattua henkilöstöä, 68 prosentissa kuntia omaa henkilöstöä on 1–3
• Asemakaavoista on tehty kaavaindeksi noin 4/5 kunnista
• 44 % asemakaavoista on arkistoitu käyttökopiona digitaalisesti esimerkiksi kunnan palvelimella. 31 % kunnista tiedot oli koottu paperilla samaan arkistoon (mapitus)

Rakennus-, purkamis- ja toimenpidelupien tuloksia

• Korkeimmat digivalmiusprosentit saivat Kuopio, Mikkeli, Espoo, Seinäjoki ja Tampere
• 75 % kunnista lupien käsittelyssä on 1–3 henkilöä
• Vain 15 % kunnista vastasi, ettei heillä ole käytössään digitaalista lupajärjestelmää
• Lupahakemukset toimitetaan pääsääntöisesti digitaalisessa lupajärjestelmässä (82 %)
• Ennen digitaalisen lupajärjestelmän käyttöönottoa käsitellyt luvat on pääsääntöisesti arkistoitu paperilla (85 %)

Lisätietoja

Ryhti-muutostuki on projekti, joka auttaa kuntia saavuttamaan valmiuksia uuden valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottamiseksi. Toiminnallista tukea tarjotaan kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen parissa työskenteleville. Palvelun tuottaa valtion erityistehtäväyhtiö DigiFinlandin asiantuntijatiimi yhteistyössä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Palvelut ovat kunnille maksuttomia.

Lisätietoja Ryhti-muutostuesta kunnille

Lisätietoja Ryhti-hankkeesta ympäristöministeriön sivuilla