Kartoitus kuntien tekniseltä toimialalta:
digiteknologiat ja -aineistot hyödyllisiä, lisätukea kaivataan
DigiFinland toteutti maalis-huhtikuussa 2023 kuntien kaavoituksen ja rakennusluvituksen työntekijöiden digivalmiuskyselyn, johon tuli vastauksia puolesta Manner-Suomen kunnista. Tulosten mukaan kunnissa on suuri digipotentiaali, sillä työntekijät suhtautuvat käytössään oleviin digiteknologioihin ja -aineistoihin hyvin positiivisesti. Erityisen hyödylliseksi koettiin digitaaliset aineistot. Kunnan tarjoama tuki liittyen esimerkiksi tietotekniikan käyttäjätukeen ja koulutukseen arvioitiin kuitenkin vain kohtuulliseksi.
Kyselyn laatineen asiantuntijan Jarmo Pulkkisen mukaan työntekijöiden digivalmiuksia kuntien teknisissä palveluissa on tutkittu valtakunnallisesti yllättävän vähän, vaikka digitalisaatiota halutaan edistää sekä hallitusohjelmissa että kuntien strategioissa. Kyselyn laatimisessa hyödynnettiin yhdistettyä teoriaa teknologioiden hyväksymisestä ja käytöstä. Teoriassa arvioidaan teknologioiden hyödyllisyyttä, helppoutta, sosiaalista vaikutusta ja tarjottua tukea. Pulkkinen tekee aihealueesta väitöskirjatutkimusta Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
Digiteknologiat koetaan hyödyllisiksi ja helpoksi
”Keskeisin tulos on, että käytössä olevat digiteknologiat koetaan kuntien teknisellä toimialalla erittäin hyödyllisiksi. Se vaikuttaa tutkimusten mukaan suoraan siihen, otetaanko teknologioita käyttöön. Kunnissa on siis suuri työntekijöiden digipotentiaali”, Pulkkinen summaa.
Hyödyllisyyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5. Käytössä olevien laitteiden koetun hyödyllisyyden keskiarvo oli kyselyssä 4,5, ohjelmistojen 4,4 ja digitaalisten tietoaineistojen peräti 4,8. Digiteknologiat koettiin hyödyllisyyden ohella myös helpoksi käyttää (keskiarvo 4,1). Kaavoituksen ohjelmistot koettiin vaikeimmiksi käyttää (keskiarvo 3,7).
”Toinen keskeinen havainto on, että kuntien työntekijät kaipaavat lisää tukea digiteknologioiden hyödyntämiseen. Kysyttäessä kokonaisarviota käyttöönotto- ja tekniseen tukeen, koulutukseen ja digimyönteiseen ilmapiiriin liittyen, oli keskiarvo vastauksissa vain 3,3. Tuen tarve tuli vahvasti esille myös vapaamuotoisissa vastauksissa”, Pulkkinen kertoo.
Kunnan asukasluvulla ei ollut merkittävää yhteyttä työntekijöiden digivalmiuteen. Ainoastaan alle 2 000 asukkaan kunnissa työntekijöiden digivalmius oli muita kuntaryhmiä selvästi alemmalla tasolla. Varsinkin rakentamisen luvituksessa kuntien väliset erot digivalmiuksissa olivat suhteellisen pieniä.
Kuntien teknisellä toimialalla niukat työntekijäresurssit
Alle 10 000 asukkaan kunnissa, joita Manner-Suomen kunnista on kaksi kolmasosaa, työskentelee vastausten perusteella yhteensä keskimäärin vain 0,5–6 työntekijää alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen luvituksessa. Aika- ja työvoimaresurssien puute mainittiin useassa avovastauksessa.
Kehittyneempiä teknologioita käytössä vähän
Tietomallimuotoista kaavoitusta ja rakennusluvituksen tietomallimuotoisia IFC-malleja hyödynnetään noin joka kymmenennessä kunnassa. Yleisimmät työntekijöiden omassa käytössä olevat digilaitteet olivat älypuhelin (99 %), tietokone (99 %), tablettitietokone (27 %) ja 3D-tulostin, laserkeilain tai muu 3D-teknologialaite (6 %). Robotiikka tai automatiikka on käytössä vain yksittäisillä työntekijöillä. Lisätyn todellisuuden (esim. VR- tai AR-lasit) hyödyntäjiä osallistui kyselyyn vain yksi.
Lähes puolet vastanneista työskentelee sekä etänä että toimistolla. Pääasiassa läsnätyötä tekee 38 % ja pääasiassa etätyötä 14 % vastanneista. Etätyömahdollisuus puuttui neljällä prosentilla vastanneista. Neljä viidesosaa vastasi, että työn puolesta käytössä oleva internetyhteys on hyvä tai erittäin hyvä.
Aineistot ovat kuntien kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa pääsääntöisesti digitaalisessa muodossa. Esimerkiksi vain 10 prosenttia vastasi, että arkistointiin liittyvät aineistot, kuten rakennuslupapäätökset tai kaava-aineistot, eivät ole pääsääntöisesti digitaalisessa muodossa.
Kyselyyn vastasi 339 työntekijää 148 kunnasta, mikä on kattava otos Manner-Suomen 293 kunnasta. Vastanneiden yleisimmät työnimikkeet olivat rakennustarkastaja, kaavasuunnittelija, kaavoitusarkkitehti, kaavoittaja, kaavoituspäällikkö ja lupasihteeri. Kysymykset koskivat muun muassa käytössä olevia laitteita, ohjelmistoja, digitaalisia aineistoja, tietomallimuotoisuutta ja etätyötä. Jokainen vastannut saa sähköpostiinsa oman kuntansa tuloksen ja vertailun asukasluvultaan samankokoisiin kuntiin.
Kyselyn testiversioon saatiin kommentteja seuraavilta tahoilta: Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus, Kainuun liitto, Kuntaliitto, Kuopion kaupunki, Lapin yliopisto, Rava3Pro-hanke, Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Työterveyslaitos, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, Tornion kaupunki, Työterveyslaitos ja Vahva osaaminen osaksi arkeamme -hanke, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.
Kuntien teknisillä palveluilla on suora vaikutus kansalaisten arkeen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kaavoituksella ohjataan, mihin asuinalueet ja tiet sijoittuvat, millaisia koteja rakennetaan ja mihin nousee tuulivoimaa. Rakennusluvitus vastaa muun muassa asuin- ja teollisuusrakennusten turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Kuntien teknisen toimialan digitalisaatio on ajankohtainen aihe, koska vuoden 2024 alusta otetaan käyttöön uusi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, johon kunnat toimittavat jatkossa kaavoituksen ja rakennusluvituksen aineistoja. Ryhti-hanketta hallinnoivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Julkisomisteinen DigiFinland Oy tarjoaa kunnille ja maakuntaliitoille maksutonta muutostukea ja selvittää kuntien digivalmiuksia. Muutostuen kevään digivalmiuskyselyyn valittiin työntekijöiden näkökulma, koska aihealueen aiempi tutkimus on ollut tietohallinto- ja johtajavetoista.
”DigiFinlandin Ryhti-muutostuen tavoitteena on lisätä kuntien valmiuksia ottaa käyttöön uusi tietojärjestelmä. Lähes kaikki kunnat ovat hyödyntäneet palveluitamme tämän ja viime vuoden aikana”, kertoo muutostuen projektipäällikkö Satu Reisko DigiFinlandista.
Lisätietoja kyselyn tuloksista:
Jarmo Pulkkinen
Asiantuntija, väitöskirjatutkija (HtM)
Ryhti-muutostuki, DigiFinland Oy
jarmo.pulkkinen@digifinland.fi
Puh. 050 5973 069