Digitalisointi nähdään ratkaisuna muutoksessa olevalla sote-sektorilla. Helpotusta toivotaan erityisen kipeästi paheneviin resurssihaasteisiin.
Ratkaisuja pohtiessa eteen tulee kysymys: Miten voimme olla varmoja siitä, että digitaaliset asiointipolut ja palvelut tuovat hyötyjä, säästöjä sekä paremmin kohdennettua palvelua? Teollisuudessa automatisoinnin vaikutus voidaan mitata ja investoinnin tuoma arvo laskea monissa tilanteissa hyvin selkeästi. Laskelmat tehdään pääosin data- tai tavaravirtojen osalta. Sosiaali- ja terveystoimialalla keskiössä on datavirtojen rinnalla ihminen. Kun asiakasta tai potilasta kuljetetaan asianmukaisella digitaalisella polulla oikein ja tehokkaasti siten, että varmistetaan henkilökohtainen kontakti ja hoitotapahtuman oikea-aikaisuus, oikeamitallisuus sekä potilasturvallisuus, on yhtälö jo monimutkaisempi.
Vaikutusten mittaaminen ihmisen terveyspolulla ei ole yksinkertaista. Kokonaisuudessa voidaan kuitenkin tuoda esiin niitä hyötyjä, joita digitaalisista palveluista on olemassa. Koronaviruspandemian aiheuttamasta erityistilanteesta ja sen hallitsemasta ajasta on selkeästi laskettavissa mitattavia hyötyjä, joita mm. Omaolo-palvelu ja integroitu ajanvaraus toivat. Palvelukokonaisuus säästi useita satoja hoitajaresursseja, jotka tarvittiin eturintamassa kasvokkaisessa potilastyössä.
Normaalimmassa tilanteessa digitaaliset palvelut tuovat merkittäviä hyötyjä joka päivä. Päivystysapu 116117-palvelun kautta annetaan kotihoito-ohjeet keskimäärin 20 % yhteyttä ottaneista – 2022 tilastoissa se tarkoittaa lähes 400 000 henkilöä. Näillä vähennettiin päivystyksen kuormitusta ja samalla säästyttiin turhalta liikkumiselta ja niistä aiheutuvilta päästöiltä. Useimmissa tapauksissa inhimillinen hätä ja epätietoisuus helpottuivat. Kokonaishyötyä euroissa on lähes mahdoton laskea, vaikka on selvää, että merkitys on suuri.
Omaolon oirearvioita täytettiin viime vuonna runsaat 1,5 miljoonaa kertaa. Niistä n. 400 000 henkilöä sai itsehoito-ohjeet ja puhelua tai käyntiä terveyskeskuksessa ei tarvittu. Näistä 1,5 miljoonasta puolestaan 21 prosentin nähtiin tarvitsevan välitöntä hoitoa tai yhteydenottoa, jotta henkilön tilanne ei pahene tai oireet pitkity. Hoidon saamisen viivästyminen pidentää toipumista ja lisäksi aiheuttaa inhimillistä huolta ja myös kustannuksia. Miten lasketaan näiden yli 300 000 ihmisen saama hyöty tai kustannusten säästö? Euroina, työtunteina vai parempana elämänlaatuna?
Taysin Unipoliklinikka mittasi 19 % potilaskohtaiset säästöt, kun he muuttivat toimintaansa mm. Omasuuntiman avulla. Tämän ohella voi olettaa, että asukkaan oman tilanteen huomioiminen paransi kokemusta kohdatuksi tulemisesta, kuuntelusta ja osallistamisesta. Sillä on oma arvonsa ainakin yksilön kokemuksena.
DigiFinlandin palvelut ovat osa laajaa digitaalista kokonaisuutta. On tärkeää, että työskentelemme kohti visiota eri toimijoiden palveluiden muodostamasta saumattomasta ja kansallisesti skaalautuvasta kokonaisuudesta. Työ on vasta alussa, mutta uskon, että yhdessä tehden pääsemme pitkälle.
Ympärillämme on paljon haasteita ratkottavana. Tässä digitaaliset palvelut ovat osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Digitaalisten palveluiden vaikutukset jäävät kuitenkin ontuviksi, jos niitä ei integroida osaksi toiminnan kehittämistä. Palveluista ei myöskään synny hyötyjä, mikäli loppukäyttäjä ammattilainen tai asukas ei osaa tai halua käyttää niitä, tai pahinta – ei tiedä niiden olemassaolosta. Toisin sanoen prosessit, käytänteet, helppokäyttöisyys ja tietoisuus ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin digitaalinen osuus palvelusta.
Suurin hyöty niin euroina kuin sujuvana asukkaiden ja ammattilaisten arkena saavutetaan, kun digitaaliset palvelut tuovat oikea-aikaisia, skaalattavia ratkaisuja helpottaen ja nopeuttaen asiointia. Ja auttaen elämässä.
Mirva Antila
Toimitusjohtaja
DigiFinland