Terveydenhuollon kenttä on murroksessa. Keskusteluissa korostuvat tehokkuus, digitalisaatio ja teknologiset innovaatiot, ja hyvästä syystä. Terveydenhuollon ytimessä tulee kuitenkin edelleen olla terveyden ylläpito, sairauksien ehkäisy ja hoito, ei pelkkä toiminnan tehostaminen.
Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut tarjoavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa hoitoa, mutta niiden käyttöönotossa on oltava viisas. Potilaan saama terveyshyöty, hoidon laatu ja ammattilaisen työn mielekkyys ovat mittareita, joita ei saa unohtaa, vaikka järjestelmiä kehitetään kiihtyvällä tahdilla. Terveydenhuollossa kestävään tekoälyn potentiaalin hyödyntämiseen liittyvien ratkaisujen tekeminen edellyttää myös ymmärrystä potilaiden hoidosta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä. Ja kuten aina uuden kehittämisessä, kaikki ideat eivät ole toimivia. Meidän pitää pystyä viiveettä myös luopumaan niistä teknologioista, jotka osoittautuvat hyödyttömiksi tai vaarallisiksi.
Viime viikolla julkaistu kansallinen sote-AI-visio on tärkeä askel kohti tulevaisuutta, jossa tekoäly toimii kansalaisten apurina ja terveydenhuollon ammattilaisen kumppanina. Matkalla kohti visiota tarvitaan kuitenkin jatkuvaa harkintaa, näyttöä ja eettistä selkänojaa. Meidän on pystyttävä osoittamaan, että tekoälyratkaisut todella parantavat hoidon vaikuttavuutta, eivät vain säästä aikaa tai rahaa. Teknologian käyttöönotto ilman selkeää hyötyä potilaalle ei ole hyväksyttävää.
Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä ja DigiFinlandin koordinoima digihoitokokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten uusia hoitomuotoja voidaan kehittää vastuullisesti, mutta ketterästi. Digitaaliset hoidot (Digital Therapeutics, DTx) ovat tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomuotoja, joita toteutetaan korkealaatuisten ohjelmistojen avulla. Niiden tavoitteena on sairauksien ehkäisy, hallinta tai hoito. Niitä voidaan käyttää itsenäisesti tai yhdessä lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden tai muiden hoitomuotojen kanssa potilaan hoidon ja terveysvaikutusten parantamiseksi. Mutta kuten kaikessa lääketieteessä, myös tässä tarvitaan tutkimusta, käyttökokemuksia ja kriittistä arviointia. Kokeilun onnistumisessa avainasemassa ovat lääkärit, joiden kautta potilaat pääsevät testaamaan näitä digitaalisia terapioita heillä aiemmin todetun sairauden hoidossa. Toivottavasti saamme mahdollisimman monta kollegaa mukaan kokeilemaan tätä uudenlaista hoitomuotoa, josta on jo hyviä kokemuksia sekä Saksasta, että Ranskasta. Kokeilun perusteella tiedämme, onko digitaalisilla terapioilla tulevaisuutta suomalaisessa terveydenhuollossa.
Suomen mahdollisuus nousta digitaalisen terveydenhuollon edelläkävijäksi on todellinen. Meillä on osaamista, koulutettuja ammattilaisia ja vahva julkinen järjestelmä. Digital Health Finland -verkoston kaltaiset aloitteet voivat yhdistää eri toimijat ja viedä suomalaista osaamista maailmalle. Suomi on monelle yritykselle liian pieni markkina ja kasvun edellytyksenä on pääsy kansainvälisille markkinoille. Suomalaisten yritysten menestymisestä hyötyy koko yhteiskunta.
EU-sääntely, kuten AI Act ja MDR, herättävät huolta innovaatioiden hidastumisesta. Sääntelyllä on tärkeä rooli turvallisuuden ja eettisyyden varmistamisessa, mutta sen on myös mahdollistettava kehitys. Suomen on oltava aktiivinen vaikuttaja Brysselissä, ei vain sopeutuja, vaan suunnannäyttäjä.
Terveydenhuollon tulevaisuus ei synny itsestään. Meidän on oltava rohkeita kokeilemaan uutta, mutta viisaita arvioimaan, mikä todella toimii. Ja ennen kaikkea meidän on muistettava, että jokaisen järjestelmän, algoritmin ja sovelluksen takana on ihminen, potilas, joka ansaitsee parasta mahdollista hoitoa.
Leena Soininen
Johtaja, digitaaliset palvelut, lääketieteellinen johtaja
DigiFinland
