Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019 [1]), tässä nimellä toisiolaki, tuli voimaan presidentin esittelyssä 26.4.2019. Laki on säädetty tavoitteena parantaa palvelunantajan edellytyksiä hoitaa tehtäväänsä ja samalla mahdollistaa asiakkaiden paremmat palvelut ja rekisteröidyn perustuslain mukainen oikeus sote-palvelujen saamiseen. Tavoitteena on lisäksi turvata yksilön luottamuksensuoja sekä oikeudet ja vapaudet henkilötietoja käsiteltäessä.
Toisiolaki mahdollistaa tietojen tehokkaan hyötykäytön
Toisiokäytön laki parantaa merkittävästi sote-tietojen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Laki mahdollistaa tietojen tehokkaan hyötykäytön toimintaprosessien kehittämisessä sekä potilaan tai asiakkaan hoidon ja palvelujen yhteensovittamisessa. Lisäksi toisiolaki edesauttaa tietojen koostamista asiakassegmentointia varten. Hyödyt tulevat esille myös tutkimustyön tehostamisessa lain mahdollistaessa yhden luukun periaatteen tietolupien käsittelyssä ja eri rekisterinpitäjän tietojen koostamisessa tutkijoille.
Merkittävänä hyötynä, oikein ja tehokkaasti käytettynä, tulee olemaan lain mahdollistama tietojohtamisen tehostaminen. Tehokas tietojohtaminen mahdollistaa sote-alueen toimijoiden paremman ja laadukkaamman toiminnan, koska tietoa eri rekisterinpitäjän alueella voidaan paremmin yhdistää, ymmärtää ja käyttää johtamisessa, resurssien kohdentamisessa ja toiminnan ohjaamisessa.
“Sote-alueen toimijat saavat kokonaiskuvan toimialueensa palvelukokonaisuuksista ja tuotettavien palvelujen vaikuttavuudesta, jolloin resurssien tehokkaampi käyttö mahdollistuu asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi”, pohtii SoteDigin tietojohtamisen asiantuntija Laura Niiniviita.
Koeponnistukset tärkeässä asemassa
Toisiolaki on uusi ja sen vuoksi lain tulkintaa ja siihen liittyviä oikeuskäytäntöjä ei juuri ole olemassa. Tilanteessa, jossa lain tulkintaa ei käytännössä ole vielä laajassa mitassa tehty, nousevat lain perusteluissa kuvatut periaatteet ja tavoitteet sekä niiden konkreettinen koeponnistaminen tärkeään asemaan. Niistä voidaan käydä läpi sitä, mihin tilanteisiin ja millä perusteilla lainsäätäjä on lain laatinut.
”Lain tulkintojen lisäämiseksi pilotointi- ja kokeiluprojektit ovat tärkeitä, sillä ne nostavat keskusteluun konkreettisia ja todelliseen tietoon pohjautuvia esimerkkitapauksia. Konkreettisten tapausten avulla voidaan arvioida riskit, mutta havaitaan myös mahdollisuudet toiminnan ennakoinnin, tehostamisen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta”, kertoo SoteDigin tietojohtamisen hankejohtaja Jaakko Pentti.
SoteDigi ja Kainuun sote toteuttivat yhteisen tietojohtamisen pilotin, joka on ensimmäinen toteutus, jossa lakia ja sen mahdollistamaa tietojen yhdistämistä ja tuottamista tietojohtamisen käyttöön käytettiin laajasti hyödyksi.
Tutustu aiheeseen tarkemmin: Tietojohtamisen pilotti SoteDigi Oy – Kainuun sote loppuraportti.
SoteDigi toteutti sote-järjestäjän tietojohtamisen pilottiprojektin yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) kanssa touko-syyskuussa 2019. Projektin tulokset tarjoavat tietoa yli 75-vuotiaiden henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja palvelukäyttäytymisestä sekä keskimääräisistä kustannuksista asukasta ja asiakasta kohden. Tämä artikkeli on osa raportin aiheista koostettua juttusarjaa.