Suomen ensimmäinen SingularityU Nordic -seminaari järjestettiin toukokuun viimeisellä viikolla Helsingissä. Tapahtuman järjestäjä Singularity Nordic kuuluu maailmanlaajuiseen oppimis- ja innovaatioyhteisö Singularity Universityyn, joka pyrkii vastaamaan maapallon suuriin haasteisiin muun muassa tekoälyn, robotiikan ja bioteknologian avulla. SoteDigistä seminaariin osallistui hankepäällikkö Jenny Vuollet.
Seminaarissa käsiteltiin Re:Think-teemalla globaaleihin megatrendeihin perustuvia muutoksia teknologian, yhteiskunnan, terveyden, ruoan ja innovaatioiden näkökulmasta.
”Maailman tärkeimpien kestävää kehitystä tukevien asioiden tehtävälistalta SoteDigin kannalta mielenkiintoisia olivat ainakin kestävän kehityksen lisäksi terveydenhuolto ja ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat sekä osallistava yhteistyö ja yhdessä tekeminen”, kertoo Jenny Vuollet.
Esillä oli monia ajatuksia herättäviä radikaalisia innovaatioita aina keinotekoisesta lihasta Marsissa elämiseen ja ilmasta generoitavaan ihmisravintoon.
”Erityisesti terveysteknologian alalta kuultiin vähintäänkin lentävien autojen kaltaisia tulevaisuuden visioita. Amerikan Mars-akatemia esitteli ajatusta maallikon tekemästä leikkauksesta Avattaren opastamana. Diagnoosi tehdään ensin chatbotin kautta tekoälyratkaisulla, ja sen jälkeen Avatar-teknologia johdattaa käyttäjän laajennetun todellisuuden tilaan, jossa Avatar tukee leikkausta tekevää tiimiä.”
Kaiken korkealentoisuuden keskellä oli myös arkisempia ratkaisuja.
”Astmaatikkojen äitinä minua ilahdutti visio sensoriteknologian mahdollistamasta lääkkeettömästä astmanhoidosta.”
Digitaalinen biologia nostattanee
myös eettistä keskustelua
Mitä tapahtuu, kun yhdistää digitalisaation ja biologian? Syntyy tietysti digitaalista biologiaa, mikä kuulostaa ainakin digitalisaation parissa työskentelevän korvaan yllättävän tutulta. Digitaalisen biologian mahdollistama terveydenhuolto perustuu ajatukseen, että jokainen ihminen on koodattavissa.
Koostumme yksilöllisestä avoimesta lähdekoodista nimeltä DNA, joten kaikki sama mitä tietojärjestelmässä pystytään tekemään koodaamalla, voidaan myös tehdä ihmisen DNA:lle. Kiinalaiset CRISPR-teknologialla geenimanipuloidut kaksostytöt Lulu ja Nana lienevät ensimmäinen osoitus digitaalisen biologian käytöstä.
Jenny arvelee, että olemme tiellä, josta ei voi enää perääntyä mutta jonka varrella on vielä monia ratkaisemattomia kysymyksiä.
”Teknologia mahdollistaa jo monia ratkaisuja, mikä tulee varmasti nostamaan myös etiikan merkitystä tulevaisuuden keskusteluissa.”
Afganistanilainen teinityttö
kehittää robotteja
Tulevaisuuden tekijöitä löytyy yllättävistäkin paikoista.
”Puhujajoukosta mieleenpainuvin esiintyjä oli vain 16-vuotias afganistanilaistyttö Fatemah. Hän oli kuusivuotiaana ihastunut robottielokuvaan ja päättänyt kehittää vielä jonain päivänä robotteja. Nyt hän on perustanut Afganistanissa naisille suunnatun robotiikan kehitykseen erikoistuneen opiskelijaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista sekä naisten koulutuksesta.”
Teinitytön tarina teknologisten innovaatioiden keskellä herätti kuuntelijoissa tunteita.
”Pitää uskoa unelmiinsa, tehdä rohkeasti erilaisia ratkaisuja ja mikä tarkeintä: jakaa uskaliaasti tietoa eteenpäin, sillä mitä useampi tietää asiasta, sitä paremmat onnistumisen mahdollisuudet ovat”, tiivistää Jenny.
Jenny kertoo, että seminaarista riittää pureskeltavaa pitempäänkin.
”Kaksi päivää tulevaisuudessa rikastutti omia ajatuksia. Tulevaisuus ei ole vielä täällä, mutta se on joka päivä lähempänä. Sinne päästäkseen on kuitenkin vielä monia asioita tehtävänä.”
Jenny jatkaa pohdintojaan seminaarin annista SoteDigin blogipalstalla kesän aikana. Tutustu SoteDigin blogeihin täällä.