Euroopan unionissa tehtävät päätökset vaikuttavat yhä suoremmin siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja, dataa ja tekoälyä voidaan kehittää ja hyödyntää Suomessa. Siksi EU-vaikuttaminen on myös DigiFinlandille strateginen tehtävä. Se ei ole erillinen toiminto, vaan osa pitkäjänteistä työtä alueiden (hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS) tukemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että pelastustoimen sektorilla.
EU-vaikuttamisen ytimessä ovat ennakointi ja ekosysteemiajattelu, jossa alueiden konkreettiset kyvykkyydet, käytännön kokemukset ja tunnistetut tarpeet toimivat lähtökohtana. Näiden pohjalta valtionhallinnon, tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden sekä yritysten osaaminen kytketään mukaan tukemaan yhteisiä tavoitteita. Näin alueilta nousevat tarpeet voidaan muotoilla EU-tason päätöksentekoa ja rahoitusta varten relevantiksi kokonaisuudeksi. Yhteinen, koordinoitu viesti on vaikuttavampi kuin yksittäiset näkökulmat.
EU-lainsäädäntöön vaikuttaminen on keskeinen osa DigiFinlandin EU-toimintaa. Tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen digitalisaatiota, tiedonhallintaa ja tekoälyn hyödyntämistä koskeva EU-sääntely tukee alueiden käytännön tarpeita ja kansallista toimeenpanoa. Vaikuttamistyö kohdistuu erityisesti sääntelyn valmisteluvaiheeseen Euroopan komissiossa ja Euroopan parlamentissa, jolloin linjauksiin voidaan vielä aidosti vaikuttaa. Alueiden kokemukset ja toimintaympäristö tuodaan osaksi lainsäädäntövalmistelua yhteistyössä valtionhallinnon, asiantuntijaverkostojen ja muiden ekosysteemin toimijoiden kanssa. Näin edistetään sääntelyä, joka vahvistaa potilas- ja asiakasturvallisuutta, mahdollistaa innovaatioiden käyttöönoton ja tukee digitaalisten ratkaisujen skaalautumista ja kasvua.
Käynnissä oleva EU-vaikuttaminen tarjoaa mahdollisuuden viedä aluelähtöiset tarpeet osaksi Euroopan komission valmistelua jo ennen varsinaisia rahoitushakuja. Vaikuttamistyön kautta näitä tarpeita on kytketty EU:n työohjelmiin siten, että rahoituskokonaisuudet vastaavat paremmin alueiden todellisiin tarpeisiin, erityisesti toimeenpanevan rahoituksen osalta. Rahoitushakujen merkitys ei siten rajoitu yksittäisiin hankkeisiin, vaan tarkoituksenmukaisesti allokoitu EU-rahoitus on seurausta pitkäjänteisestä vaikuttamisesta, jossa suomalaiset innovaatiot, digitaaliset sote-ratkaisut ja tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen huomioidaan jo työohjelmien valmisteluvaiheessa.
Pitkällä aikavälillä keskeisiä ovat myös EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF) sekä valmisteilla oleva rahoituksen yksinkertaistaminen osana kilpailukykyrahaston (ECF) valmistelua. Näissä linjataan, mihin ja miten Eurooppa investoi seuraavalla vuosikymmenellä ja millaiset mahdollisuudet Suomella on olla mukana kehityksessä osana eurooppalaista agendaa. Yhteistyötä tehdään sekä Euroopan komission että Euroopan parlamentin kanssa.
”DigiFinlandin tehtävänä, yhtiön omistuspohjan tukemana, on toimia sillanrakentajana EU-tason päätöksenteon ja kansallisen arjen välillä. Ekosysteemin tarpeiden huomioiminen, ennakoiva vaikuttaminen sekä rahoitusmahdollisuuksien tunnistaminen ja valmistelu varmistavat, että Suomi ei ainoastaan sopeudu EU-tason linjauksiin, vaan osallistuu aktiivisesti niiden valmisteluun ja vaikuttaa digitaalisen terveyden ja julkisen hallinnon tulevaisuuteen Euroopassa. Edellä kuvatulla on myös suora vaikutus EU-rahoituksen hakemiseen ja tarvelähtöiseen kotouttamiseen Suomessa”, kertoo DigiFinlandin EU-yhteistyön johtaja Mikko Malmgren.
EU-vaikuttamisen ja rahoituksen kokonaisuutta sekä niihin liittyvää työtä käsitellään myös tulevissa DigiFinlandin uutiskirjeissä.