Ennakoiva yhteistyö vahvistaa sote-sektorin mahdollisuuksia hyödyntää EU-rahoitusta ja vastata rahoituksen muutoksiin

EU:n seuraavan rahoituskauden 2028–2034 valmistelu etenee. Samalla rahoituksen painopisteet sekä toimintamallit ovat muuttumassa. Käynnissä oleva EU-yhteistyö tarjoaa hyvän perustan alueiden järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen yhteisten kehittämistarpeiden edistämiselle tulevalla rahoituskaudella. Yhteistyön kautta alueet toimivat eturintamassa ennakoimassa muutosta ja valmistautumassa siihen.

EU-rahoituksen painopisteisiin vaikutetaan jo ennen hakujen avautumista

Euroopan komission ehdotus seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi korostaa Euroopan kilpailukyvyn, turvallisuuden ja teknologisen riippumattomuuden vahvistamista. Tutkimuksen ja kehittämisen rinnalla innovaatioiden käyttöönotto, laajamittainen hyödyntäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus painottuvat entistä vahvemmin. Muutos tukee kehityssuuntaa, jota DigiFinland on tuonut esille EU-yhteistyössä: siirtymää yksittäisiin rahoitusohjelmiin perustuvasta lähestymistavasta kohti rahoitusta, joka on sidottu vahvemmin EU:n strategisiin politiikkatavoitteisiin vahvemmin.

Kehityssuunta tunnistettiin myös reilu vuosi sitten EU-rahoitusvälineitä koskevassa selvitystyössä, jonka DigiFinland laati sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvityksessä korostui tarve tarkastella EU-rahoitusta yksittäisten hankkeiden sijaan laajojen, strategisesti merkittävien kehittämis- ja investointikokonaisuuksien näkökulmasta. Samalla esille nousi ennakoivan valmistelun merkitys. Julkisen sote-sektorin on tärkeää tunnistaa yhteiset strategiset kehittämiskohteensa ja vaikuttaa siihen, miten EU-rahoituksen tulevat painopisteet muodostuvat.

Alueiden tarpeet ovat olleet vaikuttamistyön lähtökohtana

DigiFinland on tunnistanut yhdessä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa julkisen sotepe-sektorin yhteisiä kehittämistarpeita ja niitä on viety osaksi EU-tason keskustelua sekä valmistelua. Vaikuttamistyössä ovat korostuneet erityisesti väestön ikääntymisen haasteisiin vastaaminen, tekoälyn hyödyntäminen, palvelujen saatavuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä yhteisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto. Työssä on pyritty varmistamaan, että EU:n tulevat painopisteet ja rahoitusmahdollisuudet tukevat mahdollisimman hyvin alueiden todellisia kehittämistarpeita.

Vuoden 2026 aikana yhteistyötä on vahvistettu rakentamalla yhteiset toimintamallit ennakoivaan EU-rahoitushakujen valmisteluun. Samalla on koottu sitoutunut, kaikkien alueiden asiantuntijoista muodostuva yhteisö. Näin EU-vaikuttaminen ja rahoituksen valmistelu muodostavat aiempaa systemaattisemman kokonaisuuden. Alueiden tarpeista edetään EU-painopisteisiin vaikuttamiseen ja edelleen konkreettisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen, myös tuleva rahoitusta koskevat muutokset huomioiden.

DigiFinlandin ja sen omistaja-asiakkaiden EU-vaikuttaminen ja rahoituksen valmistelu muodostavat aiempaa systemaattisemman kokonaisuuden. Alueiden tarpeista edetään EU painopisteisiin vaikuttamiseen ja edelleen konkreettisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen, myös tuleva rahoitusta koskevat muutokset huomioiden.

Suomen NRP-valmistelu konkretisoi rahoituksen muutosta

Valtiovarainministeriön 21.10.2026 linjaama kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmistelu on ajankohtainen esimerkki tulevan merkittävästä rahoituskauden muutoksesta.

Suomen tavoitteena on keskittää NRP-rahoitusta suuriin, vaikuttaviin uudistus- ja investointikokonaisuuksiin eli niin kutsuttuihin kulmakivitoimiin. Valmistelussa korostuvat eri alueiden ja toimijoiden yhteistyö sekä yhteisesti määritellyt tavoitteet. NRP-valmistelu konkretisoi siten myös DigiFinlandin laatiman EU-rahoitusvälineitä koskevan selvityksen keskeistä havaintoa: Merkittävien EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää riittävän suuria, strategisesti perusteltuja ja yhteisesti valmisteltuja kokonaisuuksia.

Ennakoiva valmistelu vahvistaa Suomen mahdollisuuksia

EU-rahoituksen merkityksen kasvu on noussut laajempaan kansalliseen keskusteluun. Myös elinkeinoelämä korostaa vahvasti tarvetta vahvistaa Suomen kykyä hyödyntää tulevan rahoituskauden mahdollisuuksia sekä sovittaa kansallista ja EU-rahoitusta nykyistä paremmin yhteen.

DigiFinlandin ja alueiden yhteistyön arvo korostuu juuri tässä. Muun muassa STM:lle laadittu selvitys, yhteisesti tunnistetut kehittämistarpeet, EU-tason vaikuttamistyö ja vuoden 2026 aikana rakennetut valmistelumekanismit muodostavat johdonmukaisen jatkumon, jonka varaan tulevan rahoituskauden mahdollisuuksia voidaan rakentaa.

EU-rahoituksen hyödyntäminen ei ala vasta rahoitushakujen avautuessa. Se alkaa alueiden yhteisten tarpeiden tunnistamisesta ja ennakoivasta vaikuttamisesta siihen, mihin rahoitusta tulevaisuudessa suunnataan. Tämä on ollut DigiFinlandin ja alueiden välisen EU-yhteistyön lähtökohta, jonka merkitys korostuu entisestään seuraavan rahoituskauden lähestyessä!

Lisätietoja

Mikko Malmgren
johtaja, EU-yhteistyö
DigiFinland