Suomessa on viime vuosina otettu merkittäviä askelia sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa. Samalla toimintaympäristömme on osoittanut, ettei kriiseihin varautuminen ole pelkästään fyysisten resurssien ja toimintamallien kehittämistä. Se on myös kyvykkyyttä hyödyntää vaikuttavia, skaalautuvia digitaalisia ratkaisuja.
Pandemia-ajan kokemukset osoittivat konkreettisesti, kuinka tärkeää on, että käytössämme on valtakunnallisia digitaalisia työkaluja, jotka voidaan ottaa nopeasti laajaan käyttöön. Samalla ne korostivat digitaalisen suvereniteetin merkitystä tilanteissa, joissa toimintakyky ja päätöksenteko on pystyttävä varmistamaan kansallisesti. Omaolo on tästä hyvä esimerkki: se toimi keskeisenä kanavana kansalaisten oirearvioinnissa, ohjeistuksessa, palveluihin ohjauksessa sekä tilannekuvan muodostamisessa. Merkittävää oli myös se, että palvelua pystyttiin kehittämään ja päivittämään ketterästi Suomessa muuttuvan tilanteen mukaan.
Vuosia pandemian jälkeen Omaolo on edelleen hyödyllinen myös arjessa. Se ei ole pelkästään varautumisen työkalu mahdollisia uusia pandemioita varten, vaan tukee kansalaisten omahoitoa ja ammattilaisten työtä. Parhaimmillaan se keventää terveydenhuollon palvelujärjestelmän kuormitusta ja toimii alustana uusille tarpeille, kuten opiskelijaterveydenhuollon digitaaliselle terveystarkastukselle.
Tulevaisuutta ajatellen keskeinen kysymys ei ole, rakennammeko uusia ratkaisuja vasta kriisin hetkellä, vaan se varmistammeko jo ennalta, että meillä on valmiina toimivia, testattuja ja yhteensopivia digitaalisia palveluja ja sovittuja toimintamalleja. Valtakunnallisten ratkaisujen arvo korostuu erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan yhdenmukaista toimintaa, ajantasaista tietoa, sujuvaa tiedonkulkua ja tilannekuvaa yli organisaatiorajojen.
Kansallisesti omistetut Omaolo tai Päivystysapu 116117 tarjoavat tähän osaltaan vahvan perustan. Ne vahvistavat yhdenvertaisuutta, kun palvelut ovat saatavilla paikasta riippumatta ja asukkaan ohjaus on yhdenmukaista kaikkialla Suomessa.
Varautuminen ei kuitenkaan ole vain teknologiaa. Se edellyttää myös yhteisiä linjauksia, jatkuvaa kehittämistä ja sitoutumista valtakunnallisiin ratkaisuihin. Tarvitsemme kykyä tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka tukevat yhteen toimivuutta ja kustannustehokkuutta, myös silloin, kun paine nopeisiin paikallisiin ratkaisuihin kasvaa.
Nyt on oikea hetki varmistaa, että opitut asiat ja havaitut tarpeet käännetään konkreettisiksi toimenpiteiksi. DigiFinland tekee työtä sen eteen, että kansalliset digitaaliset palvelut kehittyvät ja pysyvät valmiina vastaamaan myös tuleviin tarpeisiin.
Mirva Antila
toimitusjohtaja
DigiFinland Oy
