Blogi: Potilaat ja sote-ammattilaiset ansaitsevat hyvin toimivat ja vaikuttavat digitaaliset palvelut

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä aikaa ei ole hukattavaksi, mutta ei myöskään rahaa. Työhön tarvitaan kansallista yhteistyötä, jonka hyödyn korjaa suomalainen yhteiskunta.

Digitaalisia palveluita kehitetään meillä samaan aikaan, kun hyvinvointialueiden rahoitus jää jälkeen palvelutarpeen kasvun edellyttämästä tasosta. Hoitoon ei pääse, pitkäaikaissairauksien hoidon jatkuvuus ei toteudu, ennaltaehkäisyyn ei ole varaa ja valmiiksi riittämätön henkilöstö uupuu. Palveluiden digitalisaatiota ja automatisaatiota tarjotaan monesti ratkaisuiksi näihin kasvaviin ongelmiin. Ovatko nämä odotukset ollenkaan realistisia?

Suomi ei ole yksin kasvavan palvelutarpeen ja riittämättömien voimavarojen ristipaineessa. World Economic Forum on ennustanut, että erityisesti kehittyneissä maissa väestön ikääntyessä terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta jatkaa kasvuaan samalla, kun henkilöstövaje jatkaa syvenemistään. Monissa maissa terveyspalveluiden digitalisaatiota pidetään tärkeänä ratkaisun elementtinä.

Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan ole halpoja. Rahaa kuluu sekä IT-palveluiden rakentamiseen ja tuottamiseen että erityisesti digitalisaatioon liittyvään toiminnan muutoksen läpivientiin. Digitaalinen työkalu on vain ylimääräinen kulu, jos se liimataan vanhojen tapojen päälle. Rahaa ja voimavaroja saattaa kulua suuria määriä, ilman, että niille saadaan arvoa tai vaikuttavuutta potilaalle, asiakkaalle tai häntä hoitavalle henkilökunnalle.

Digitaalisen palvelun arvon määrittely ei ole aina helppoa: onko arvokasta esimerkiksi painon pudotus, parantunut tauti, nopea kontakti lääkärille, vai jokin muu asia? Vaikuttavuutta on todeta, että jokin toimenpide tai interventio tuottaa paremman lopputuloksen kuin verrokkitoimenpide. Digitaalisten terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuudesta on kuitenkin tällä hetkellä erittäin vähän tietoa, minkä vuoksi ratkaisuja digipalveluiden hankinnoista tehdään osin kevyin perustein, ilman tietoa palveluiden lopullisista hyödyistä potilaalle. Olemme DigiFinlandissa panostaneet vaikuttavuuden osoittamiseen meidän terveydenhuollon palveluissamme ja tästä ensimmäisenä osoituksena on viime vuonna valmistunut Omaolon vaikuttavuusselvitys, jossa pystyttiin osoittamaan Omaolon digitaalisten hoitopolkujen vaikuttavuus. Palvelun ja palveluiden yhdessä tuoma arvo ja vaikuttavuus sekä niiden mittaaminen ja osoittaminen on meille erityisen tärkeää.

Hyödyn mittaaminen terveydenhuollossa on huomattavasti vaikeampaa ja monimutkaisempaa kuin esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa. Nopea hoitoon pääsy voi jossain tilanteessa olla hengen pelastava, mutta jossain toisessa tilanteessa ilman hoitoon pääsyn jälkeistä hoidon jatkuvuutta voi potilaan hyöty jäädä olemattomaksi.

Tietoa käytössä olevien digipalveluiden vaikuttavuudesta ja niiden kustannussäästöpotentiaalista alkaa onneksi kertymään. Tästä hyvä esimerkkinä on jälleen Omaolo-palvelu, jossa lääkinnällisen laitteen oirearviot turvaavat hoitoon pääsyä, mutta ohjaavat itsehoitoon, jos tarvetta terveydenhuollon ammattilaisen kontaktille ei ole. AaltoEE:ssa tänä vuonna tehty työ osoitti, että Omaolon oirearvioiden itsehoito-ohjeilla hyvinvointialue voi saada miljoonien eurojen säästöt vuosittain, kun Omaolo implementoidaan alueen toiminnallisiin prosesseihin. Hyötypotentiaali on valtava ja kaikkien hyvinvointialueiden käytettävissä!

Suomalainen tietoyhteiskunta voisi toimia erinomaisena ekosysteeminä vaikuttavien digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Meillä on olemassa kaikki siihen liittyvä osaaminen. Osaamisen ja voimavarojen tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vahvaa yhteistä näkemystä sekä tiivistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Hukkaamme tällä hetkellä liikaa resurssia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen raja-aitaan. Yksityinen sektori tekee paljon innovaatiotyötä ja tuottaa paljon hyviä ratkaisuja ja julkisen sektorin täytyisi olla ehkä rohkeampi näiden hyödyntämiseen. Julkisella sektorilla on taas omat vahvuutensa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien osa-alueiden (mukaan lukien vaikeasti vakioitavien päivystystoiminnan, tehohoidon, ensihoidon, tms.) tuottajana.

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä ja niihin liittyvissä valinnoissa aikaa ei ole hukattavaksi, mutta ei myöskään rahaa. Tehdään tämäkin yhdessä, riippumatta siitä missä olemme töissä tai kuka meidän palkkamme maksaa. Suomi nousuun yhteistyöllä.

Leena Soininen
Johtaja, digitaaliset palvelut, lääketieteellinen johtaja
DigiFinland