Avauskoodin anto: käyttöliittymä ja käyttäjätietojen hallinnointi
Kenelle Avauskoodin anto -käyttöliittymä on tarkoitettu?
Ammattilaisen käyttöliittymä on tarkoitettu julkisen terveydenhuollon toimijoille. Avauskoodeja tulevat luomaan ja lähettämään pääsääntöisesti jäljitystyötä tekevät ammattilaiset.
Maksaako Koronavilkun avauskoodi-käyttöliittymä kunnille/sairaanhoitopiireille?
Avauskoodi-käyttöliittymä on terveydenhuollolle maksuton. Tekstiviestien lähettämisestä ei aiheudu lisäkustannuksia terveydenhuollolle.
Ketkä ammattilaiset voivat antaa avauskoodeja?
Organisaatiot päättävät itse avauskoodeja antavan tahon. Suositus on, että avauskoodin antaminen keskitetään jäljitystyötä tekeville. Avauskoodin antajilla tulee olla terhikki-tunnukset ja varmennekortti.
Voivatko opiskelijat luoda ja lähettää avauskoodeja?
Avauskoodeja luovien ja lähettävien henkilöiden tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on rekisteröintinumero eli ns. Terhikki-numero. Tätä edellytetään, jotta voimme varmistua luotettavasta käyttäjähallinnasta. Tämä rajoitus avauskoodien antajissa ei kuitenkaan estä jäljitystyön toteuttamista paikallisesti esimerkiksi opiskelijoita käyttäen.
Miten avauskoodin antajien käyttäjätietojen hallinta toimii?
Avauskoodin antajat ja näiden yhteyshenkilöiden tiedot ilmoitetaan organisaatioista keskitetysti (esim. kunta, SHP tai yhteistoiminta-alue) THL:lle. Suosituksenamme on, että avauskoodien antajista ja yhteyshenkilöistä päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tarvittavien tietojen ilmoittamisesta on toimitettu tarkemmat ohjeet kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaaville lääkäreille. Jos viesti ei tavoita organisaatioita, suositellaan yhteydenottoa koronavilkkutuki@thl.fi.
Miten avauskoodisovelluksen käyttäjiä hallitaan? Miten kauan uuden käyttäjän/käyttöoikeuden lisääminen kestää?
Organisaatiot päättävät kenelle ammattihenkilöille annetaan oikeus avauskoodin luomiseen. Avauskoodin antajien nimien toimittamisesta THL:lle hallinnoi organisaatiossa nimetty yhteyshenkilö. THL vastaa avauskoodi-käyttöliittymän käyttäjähallinnasta. Organisaatioiden tulee ilmoittaa THL:lle avauskoodin luojien tiedot hyvissä ajoin osoitteeseen koronavilkkutuki@thl.fi. Uuden käyttäjän lisääminen kestää 2-3 arkipäivää.
Mitä järjestelmä/käyttöliittymä ilmoittaa, jos minulla ei ole käyttöoikeutta?
Kirjautumisen yhteydessä ohjelma kertoo, että sinulla ei ole voimassa olevia oikeuksia avauskoodin antoa varten. Ota yhteyttä organisaatiosi nimettyyn yhteyshenkilöön.
Minkälaisia vaatimuksia on henkilöille, joille avauskoodin anto-oikeus voidaan antaa?
Kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin tulee valtuuttaa kyseinen henkilö. Henkilöllä tulee olla terhikkikoodi ja varmennekortti.
Onko avauskoodin käyttöoikeus henkilökohtainen?
Avauskoodin käyttöoikeudet ovat henkilökohtaisia. Organisaatiot ilmoittavat avauskoodeja antavien henkilöiden nimet THL:lle, joka vastaa avauskoodin antajien käyttäjähallinnasta.
Avauskoodin luominen
Mitä tietoja tarvitaan avauskoodin luomiseksi?
Avauskoodin luomiseksi tarvitaan seuraavat tiedot:
- Tieto, että tartunnan saanut on ladannut sovelluksen
- Tartunnan saaneen puhelinnumero
- Mahdollinen oireiden alkamispäivä tai näytteenotonpäivä
Mistä avauskoodin antaja saa tiedot avauskoodin luomista varten?
Avauskoodin antaja saa tarvittavat tiedot siltä ammattilaiselta, joka ilmoittaa positiivisesta testituloksesta.
Mistä tieto Covid-19-tartunnasta tulee?
Tieto tartunnasta tulee samalla tavoin kuin aikaisemmin eli näytteen ottanut taho ilmoittaa tartunnasta tartunnan saaneelle. Tartunnasta ilmoittava ammattilainen kysyy tartunnan saaneelta olleelliset taustatiedot (onko sovellus käytössä, asukkaan voimassa oleva puhelinnumero sekä mahdollisten oireiden alkamispäivä ja näytteenottopäivä). Tieto välitetään olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti alueen jäljitystyötä tekeville ammattilaisille ja avauskoodeja antavalle taholle.
Millainen palvelulupaus edellytetään avauskoodin lähettämiseen? Ajallisesti?
Hankkeen puolelta ei ole toistaiseksi määritelty palvelulupausta. Tartuntaketjujen katkaisun vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että avauskoodi annetaan mahdollisimman pikaisesti tartunnan saaneelle. Terveydenhuollolta ei edellytetä kuitenkaan 24/7 palvelua.
Miksi avauskoodin antaminen suositellaan keskitettäväksi jäljitystyötätekeville?
Avauskoodin antaminen on keskitetty julkiselle puolelle. Avauskoodin antaminen sujuu jouhevasti samassa yhteydessä, kun tartunnan jäljittäjät tekevät jäljitystyötä. Jäljitystyötä tekevät ammattilaiset ovat rajatumpi joukko, jolloin sovelluksen käyttäjiä on huomattavasti vähemmän ja uusi työ kohdistuu harvemmalle terveydenhuollon henkilölle (vrt. esim. näytteenotto ja tartunnasta ilmoittaminen). Jos avauskoodin anto keksitetään muualle kuin jäljitystyötä tekeville, tulee prosessiin yksi vaihe lisää.
Voiko avauskoodeja antaa yli kuntarajojen, mikäli maakunnassa tehdään yhteistyötä?
Avauskoodin voi antaa yli kuntarajojen. Avauskoodin luonti -käyttöliittymään ei ole määritelty, kenelle koodeja voidaan antaa. Paikallisesti on sovittava, miten tieto tartunnoista tulee yli kuntarajojen. Avauskoodin antamisesta tehdään kirjaus paikalliseen potilastietojärjestelmään tai muuhun sovittuun paikkaan.
Mistä terveydenhuolto tietää oliko tartunnan saaneella Koronavilkku sovellus käytössä?
Tartunnasta ilmoittamisen yhteydessä on kysyttävä, onko tartunnan saaneella ollut Koronavilkku käytössä. Tieto on kirjattava potilasdokumentaatioon ja välitettävä avauskoodin antajalle. Jäljittäjä voi myös tarkistaa tartunnan saaneelta onko hänellä ollut Koronavilkku käytössä.
Mitä avauskoodin luomisesta ja antamisesta kirjataan potilasdokumentaatioon?
On suositeltavaa, että paikalliseen potilastietojärjestelmään kirjataan, että avauskoodi on annettu ja myös kellonaika, milloin se on annettu. Itse koodia ei kirjata potilastietoihin. Kirjaamisesta on hyötyä mm. tilanteissa, joissa avauskoodeja luo useampi henkilö. Potilastietojärjestelmästä voidaan tarvittaessa tarkistaa, että koodi on luotu ja lähetetty asukkaalle.
Mistä saan tukea, jos avauskoodin luominen ei onnistu?
Tutustu Omaolo.help-sivuston ongelmatilanteisiin. Jos ratkaisu ongelmaasi ei löydy sieltä, voit laittaa chat-viestin Avauskoodin luonti -käyttöliittymästä. Mikäli chatissa ei ole asiantuntijaa paikalla, voit olla yhteydessä sähköpostitse koronavilkkutuki@thl.fi tai soittaa ammattilaisen tukipalveluun, p. 029 5246077.
Mitä minun tulee tehdä, jos asiakas pyytää uutta avauskoodia?
Tarkista ennen uuden avauskoodin antamista:
- Tartunnan saaneen henkilöllisyys (sis. tiedon varmistetusta tartunnasta)
- Potilasdokumentaatiosta: onko avauskoodi jo lähetetty
Kirjaa pyyntö (ja mahdollinen syy avauskoodin uudelleen lähettämiselle) potilasdokumentaatioon ja tieto avauskoodin lähettämisestä (myös kellonaika). Älä kirjaa avauskoodia potilastietoihin. Jos henkilö on saanut avauskoodin alle 4 tuntia sitten, on hyvä selvittä miksi koodin syöttäminen järjestelmään ei ole onnistunut.
Kenen puhelinnumeroon avauskoodi lähetetään, jos lapsi on tartunnan saanut?
Avauskoodi lähetetään tartunnan saaneen eli tässä tapauksessa lapsen puhelinnumeroon. Vanhemman on hyvä tukea lasta avauskoodin tallentamisessa.
Mitä teen, jos en saa tartunnan saaneeseen yhteyttä ja minulla ei ole tietoa onko hänellä ollut sovellus käytössä? Kannattaako avauskoodi silti luoda ja lähettää?
Avauskoodeja ei tule antaa, jos ei ole tietoa siitä, onko Koronavilkku käytössä tartunnan saaneella.
Käyttäjien ohjaaminen
Minkä muotoinen avauskoodi on? Mitä merkkejä voin sanoa käyttäjälle, että siinä on? Onko välilyönnit mahdollisia?
Avauskoodi on 12-numeroinen numerosarja. Avauskoodi ei sisällä muita merkkejä tai välilyöntejä.
Saako asiakas avauskoodin mukana toimintaohjeet?
Koronavilkku -sovelluksessa on ohjeita asiakkaalle. Ammattilaisen on hyvä myös ohjata asiakasta, mikäli avauskoodin anto tapahtuu puhelimessa tai muussa vastaavassa kontaktissa.
Mihin ohjaan käyttäjän, jos hänellä on ongelmia sovelluksen käytössä tai avauskoodin kanssa?
Kansalaisten ensisijainen tukipalvelu löytyy koronavilkku.fi -sivustolta. Kansalaisilla on käytössä myös puhelinpalvelu ongelmatilanteisiin.
Pitääkö minun muistuttaa käyttäjää, että avauskoodi on voimassa vain 4 tuntia koodin luomisesta?
Tästä on hyvä kertoa tartunnan saaneelle. Kerro myös mistä löytyy Koronavilkun käyttäjälle tarkoitetut ohjeet ja tukipalvelujen yhteystiedot. (Koronavilkku.fi/ohjeet, Koronavilkku.fi/tuki)
Jos tartunnan saaneella ei ole ollut sovellusta käytössä, pitääkö käyttäjää ohjata/suositella lataamaan sovellus ns. jälkikäteen (tartunnan toteamisen jälkeen)?
Tässä vaiheessa sovelluksen lataamisesta ei ole enää hyötyä. Koronavilkku voi varoittaa vain niitä henkilöitä, jotka tartunnan saanut on kohdannut ennen kuin sai tiedon tartunnasta. Sovelluksen käyttö pohjautuu vapaaehtoisuuteen.
Missä on kansalaisten ohjeet Koronavilkun käytöstä?
Kansalaisille tarkoitetut ohjeet löydät koronavilkku.fi -sivustolta. Tämä sivusto on hyvä sivusto myös ammattilaisten perustiedon opiskeluun.
Altistuneiden ohjaaminen
Miten ja mihin altistuneille tarkoitetut puhelinnumerot voi ilmoittaa/päivittää?
Palvelunumerot voi ilmoittaa osoitteeseen koronavilkkutuki@thl.fi. Puhelinnumeron lisäksi ilmoitukseen tulee sisällyttää tieto:
- onko numero oireellisille vai oireettomille tarkoitettu,
- viikonpäivät ja kellonajat, joina puhelinnumeroon voi soittaa
- tieto millä kielillä palvelua saa (suomi ja/tai ruotsi).
Huomioikaa, että tämä organisoidaan sairaanhoitopiiritasoisesti, jotta alueella ei tehdä päällekkäistä työtä.
Onko sairaanhoitopiirillä vain yksi palvelunumero vai voiko olla useita numeroita?
Palveluohjaukseen voi antaa useamman puhelinnumeron sen mukaisesti, miten palvelut on alueellisesti järjestetty (keskitetty tai kuntakohtaiset). Lisäksi on mahdollista ilmoittaa omat palvelunumerot oireisille ja oireettomille. Puhelinnumerot voi lähettää osoitteeseen koronavilkkutuki@thl.fi.
Miten ohjaan altistunutta (hoitopolku)?
Sovelluksessa annetaan kattavat toimintaohjeet altistumisen vuoksi. Halutessaan henkilökohtaista ohjausta altistunut voi aina olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Alueilla, jotka eivät käytä Omaoloa, sovelluksessa ohjataan olemaan tarvittaessa yhteydessä puhelimitse terveydenhuoltoon. Puhelimessa annetaan altistuneelle yleistä ohjeistusta ja tarvittaessa altistunut ohjataan näytteenottoon tai vastaanotolle.
Omaoloalueilla altistuneella henkilöllä on mahdollisuus täyttää Omaolon koronaoirearvio, mikäli hänellä on koronaan viittavia oireita. Sovellus ohjaa altistuneen oirearvioon. Altistunut saa Omaolosta itsehoito-ohjeet tai tarvittaessa koronaoirearvio ohjautuu normaalien käytänteiden mukaisesti alueen oirearviotyöjonolle. Oireettomilla altistuneilla on mahdollisuus jättää Omaolon kautta yhteydenottopyyntölomake terveydenhuoltoon. Tällöin altistuneeseen ollaan yhteydessä puhelimitse. Puhelinkontaktin yhteydessä lievästi oireilevat ohjataan näytteenottoon, vakavasti oireilevat hoitoon ja näytteenottoon. Altistuneella on myös aina mahdollisuus olla yhteydessä puhelimitse terveydenhuoltoon.
STM ja THL ovat määrittäneet yhdessä toimintamallisuosituksen koskien altistumisilmoituksen saaneita. Toimintamalli kuvaa, miten sovelluksen kautta ohjautuneita mahdollisia altistuneita ohjataan esimerkiksi testaukseen ja miten mahdolliseen karanteenipäätökseen otetaan kantaa. Toimintamallin löydät täältä. Pelkkä sovelluksen kautta saatu ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ei oikeuta karaanteenipäätökseen, vaan tämä vaatii erillisen arvion.
Minkälainen on hoitoprosessi oireettomien altistuneiden osalta? Ohjataanko oireettomatkin altistuneet ottamaan yhteyttä?
Sovelluksessa on toimintaohjeita altistuneelle. Altistuneella on altistumisilmoituksen saatuaan kuitenkin aina oltava mahdollisuus olla yhteydessä terveydenhuoltoon joko sähköisesti tai puhelimitse.
STM ja THL ovat määrittäneet yhdessä toimintamallisuosituksen koskien altistumisilmoituksen saaneita. Toimintamalli kuvaa, miten sovelluksen kautta ohjautuneita mahdollisia altistuneita ohjataan esimerkiksi testaukseen ja miten mahdolliseen karanteenipäätökseen otetaan kantaa. Toimintamallin löydät täältä. Pelkkä sovelluksen kautta saatu ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ei oikeuta karaanteenipäätökseen, vaan tämä vaatii erillisen arvion.
Yhteydenottolomakkeiden käsittely
Onko käyttöoikeudet Omaolon sähköisiin yhteydenottopyyntöihin vain niillä samoilla henkilöillä, joille annetaan oikeudet luoda avauskoodeja? Vai käsittelevätkö kaikki Omaoloa käyttävät ammattilaiset myös yhteydenottopyyntöjä?
Organisaatioissa voidaan paikallisesti sopia, ovatko yhteydenottopyyntöjä käsittelevät ammattilaiset samoja, jotka luovat avauskoodeja. Suositeltavaa on, että yhteydenottopyyntö -työjonoa ja avauskoodin luontia käsittelevät samat ammattilaiset.
Yhteydenottopyyntö -työjonon käyttäjäoikeuksia hallinnoivat Omaolon aluevastaavat.
Miten nopeasti yhteydenottolomake tulee hoitaa? Onko kansallista palvelulupausta?
Kansallista palvelulupausta yhteydenottolomakkeen hoitamisesta ei toistaiseksi ole. Yhteydenottopyyntöihin kannattaa reagoida mahdollisimman nopeasti.
Mitä kirjaan yhteydenotosta potilasdokumentaatioon?
Potilasdokumentaatio tehdään paikallisten ohjeistusten mukaisesti.
Saadaanko kentälle materiaalia (esim diaesitys) henkilökunnan perehdyttämiseen?
Terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin koulutuksia elokuun puolesta välistä syyskuun loppuun. Koulutus- ja tukimateriaalit on myös itsenäisesti opiskeltavissa. Tukimateriaalia koulutustallenteineen löydät täältä.
Yhteydenottopyynnöissä ei näy asiakkaan henkilötunnusta. Onko kuitenkin tarkoitus, että puhelut kirjataan potilastietojärjestelmään?
Kirjaamisessa noudatetaan organisaation sisäisiä ohjeita. Yleisesti voidaan sanoa, että puheluita, jotka soitetaan yhteydenottopyyntöjä jättäneille, tulee käsitellä kuten muitakin puheluita ja potilastietojärjestelmään kirjataan potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto.
Muita usein kysyttyjä kysymyksiä
Olen töissä terveydenhuollon yksikössä, jossa hoidetaan koronavirustautipotilaita. Miten minun tulisi menetellä sovelluksen kanssa, kun olen työpaikallani?
Jos työskentelet terveydenhuollon yksikössä ja kohtaat säännöllisesti koronavirustaudin saaneita potilaita käyttäessäsi suojavarusteita, voit kytkeä Koronavilkun väliaikaisesti pois päältä sovelluksen Asetukset-näkymästä. Muista kuitenkin ottaa Koronavilkku sen asetuksista uudelleen käyttöön, kun et käytä suojavarusteita.
Terveydenhuollon ammattilaisia kehotetaan kytkemään Koronavilkku väliaikaisesti pois päältä silloin kun he käyttävät suojavarusteita. Onko linjausta sille, miten toimitaan muiden työntekijöiden kanssa, jotka liikkuvat työssään ja ovat tekemisissä ihmisten kanssa?
Kansallista linjausta tälle ei ole. Kohtaamiset työssä voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Oleellista tässä Koronavilkun väliaikaisessa poiskytkemisessä on suojavarusteiden käyttö. Mikäli työntekijä ei kohdatessaan muita ihmisiä käytä asianmukaisia suojavarusteita, ei hänen tule myöskään kytkeä Koronavilkkua pois.
Onko Koronavilkku-tuote kilpailutettu?
Koronavilkku on kansallinen hanke, joka on mennyt normaalin hankitalain mukaisen prosessin läpi. Tuotteen omistaa THL.
Voiko alaikäinen asukas tehdä koronaoirearvion ja lähettää sen, jos hänellä on mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen?
Omaolon ikäraja on 16 vuotta. Se on yleisen EU-tietosuoja-asetuksen mukainen alaikäisen raja. Lisäksi määritetään, että jäsenvaltiot voivat määrittää tietoyhteiskunnan palvelujen osalta alemmasta ikärajasta, joka ei alita 13 vuotta. Tähän yhdistetään vanhempainvastuun kantamisen vastuut lapsen huoltajan osalta. Tietosuojalaki määrittää tietoyhteiskunnan palveluiksi 13 vuoden ikärajan. Tietoyhteiskunnan palveluilla (direktiivi 2015/1535) tarkoitetaan laajasti erilaisia sähköisesti tarjottavia etäpalveluita, myös sellaisia yhteisö- ja ajanvietepalveluita, joista ei makseta vastikkeena rahaa, näitä palveluja ovat esim. Facebook, Instagram, WhatsApp, PokemonGo. Omaolo ei ole tietoyhteiskunnan palvelu, joten tuota 13-vuoden ikärajaa ei sen vuoksi voida käyttää.
SoteDigillä on tunnistettu, että Omaolon ikärajaa tulee vielä selvittää ja siitä on aloitettu keskustelut STM:n kanssa.