Koronavilkku -usein kysytyt kysymykset

Avauskoodin anto: käyttöliittymä ja käyttäjätietojen hallinnointi

Kenelle Avauskoodin anto -käyttöliittymä on tarkoitettu?

Ammattilaisen käyttöliittymä on tarkoitettu julkisen terveydenhuollon toimijoille. Avauskoodeja tulevat luomaan ja lähettämään pääsääntöisesti jäljitystyötä tekevät ammattilaiset.

Maksaako Koronavilkun avauskoodi-käyttöliittymä kunnille/sairaanhoitopiireille?

Avauskoodi-käyttöliittymä on terveydenhuollolle maksuton. Tekstiviestien lähettämisestä ei aiheudu lisäkustannuksia terveydenhuollolle.

Ketkä ammattilaiset voivat antaa avauskoodeja?

Organisaatiot päättävät itse avauskoodeja antavan tahon. Suositus on, että avauskoodin antaminen keskitetään jäljitystyötä tekeville. Avauskoodeja antaa pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on terhikki-tunnukset ja varmennekortti. Joulukuusta 2020 alkaen avauskoodin antajiksi voi ilmoittaa myös esimerkiksi jäljitystyötä tekeviä terveydenhuollon alan opiskelijoita tai sosiaalihuoltoalan ammattihenkilöitä, kuten sosionomeja. Mikäli avauskoodin antaja on muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee hänellä olla nimetty terveydenhuollon ammattihenkilö vastuuhenkilöksi.

Voivatko opiskelijat luoda ja lähettää avauskoodeja?

Avauskoodeja voivat nykyään antaa myös muut kuin terveydenhuollon ammattilaiset, jos he ovat saaneet avauskoodeja antavassa toimipisteessä tähän tehtävään valtuudet ja koulutuksen. Heillä pitää myös olla nimettynä vastuuhenkilö, joka on terveydenhuollon ammattihenkilö. Näiden avauskoodien antajien ja heidän vastuuhenkilöidensä tiedot ilmoitetaan THL:ään samalla lomakkeella kuin muiden avauskoodin antajien tiedot.

Miten avauskoodin antajien käyttäjätietojen hallinta toimii?

Avauskoodin antajat ja näiden yhteyshenkilöiden tiedot ilmoitetaan organisaatioista keskitetysti (esim. kunta, SHP tai yhteistoiminta-alue) THL:lle. Suosituksenamme on, että avauskoodien antajista ja yhteyshenkilöistä päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tarvittavien tietojen ilmoittamisesta on toimitettu tarkemmat ohjeet kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaaville lääkäreille. Jos viesti ei tavoita organisaatioita, suositellaan yhteydenottoa koronavilkkutuki@thl.fi.

Miten avauskoodisovelluksen käyttäjiä hallitaan? Miten kauan uuden käyttäjän/käyttöoikeuden lisääminen kestää?

Uuden käyttäjän lisääminen kestää 2-3 arkipäivää. Uudet avauskoodioikeudet ajetaan järjestelmään tiistai- ja torstai-iltapäivisin. Seuraavan päivän päivitykseen ehtii, kun ilmoittaa tiedot edellisenä päivänä klo 15 mennessä. Kun avauskoodioikeudet on myönnetty, uusi käyttäjä saa sähköpostin, josta löytyy myös linkki avauskoodien antamisen sivustolle.

Mitä järjestelmä/käyttöliittymä ilmoittaa, jos minulla ei ole käyttöoikeutta?

Kirjautumisen yhteydessä ohjelma kertoo, että sinulla ei ole voimassa olevia oikeuksia avauskoodin antoa varten. Ota yhteyttä organisaatiosi nimettyyn yhteyshenkilöön.

Onko avauskoodin käyttöoikeus henkilökohtainen?

Avauskoodin käyttöoikeudet ovat henkilökohtaisia. Organisaatiot ilmoittavat avauskoodeja antavien henkilöiden nimet THL:lle, joka vastaa avauskoodin antajien käyttäjähallinnasta.

Millä selaimella avauskoodin generointi onnistuu? Mikä versio?

Avauskoodigeneraattorin selaintuki on sama kuin Omaolon selaintuki,https://www.omaolo.fi/kayton-edellytykset. Tuettuina ovat yleisimmät selainohjelmat (tuetuista selaimista ilmoitetaan alhaisin tuettu versio): Safari 11.1, Chrome 64, Firefox 56, Opera 49, Edge 15 ja Internet Explorer 11.

Avauskoodin luominen

Mitä tietoja tarvitaan avauskoodin luomiseksi?

Avauskoodin luomiseksi tarvitaan seuraavat tiedot:

PCR- tai antigeeninosoitustestin tulos
koronavirustestin näytteenottopäivämäärä
oireiden alkamispäivä
henkilön puhelinnumero
tieto, onko henkilöllä Koronavilkku käytössä
tieto, onko henkilölle jo toimitettu avauskoodi

Mistä avauskoodin antaja saa tiedot avauskoodin luomista varten?

Avauskoodin antajat ovat yleensä jäljitystyötä tekeviä henkilöitä. He saavat tiedot uusista tartuntatapauksista ja muut tarvittavat tiedot terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka toteavat uusia koronavirustartuntoja. Joillakin alueilla tieto positiivisista testituloksista tulee jäljittäjille suoraan laboratoriosta. Avauskoodin antaja voi tarvittaessa kysyä avauskoodin antamisessa tarvittavat tiedot tartunnan saaneelta.

Mistä tieto Covid-19-tartunnasta tulee?

Tiedot tartunnoista toimitetaan jäljitystyötä tekeville mahdollisimman ripeästi sekä julkisesta että yksityisestä terveydenhuollosta. Jäljittäjien työtä nopeuttaa, jos heille ilmoitetaan samalla, onko tartunnan saaneella sovellus käytössä, asukkaan voimassaoleva puhelinnumero sekä näytteenottopäivä.

Millainen palvelulupaus edellytetään avauskoodin lähettämiseen? Ajallisesti?

Hankkeen puolelta ei ole toistaiseksi määritelty palvelulupausta. Tartuntaketjujen katkaisun vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että avauskoodi annetaan mahdollisimman pikaisesti tartunnan saaneelle. Terveydenhuollolta ei edellytetä kuitenkaan 24/7 palvelua.

Miksi avauskoodin antaminen suositellaan keskitettäväksi jäljitystyötätekeville?

Avauskoodin antaminen on keskitetty julkiselle puolelle. Avauskoodin antaminen sujuu jouhevasti samassa yhteydessä, kun tartunnan jäljittäjät tekevät jäljitystyötä. Jäljitystyötä tekevät ammattilaiset ovat rajatumpi joukko, jolloin sovelluksen käyttäjiä on huomattavasti vähemmän ja uusi työ kohdistuu harvemmalle terveydenhuollon henkilölle (vrt. esim. näytteenotto ja tartunnasta ilmoittaminen). Jos avauskoodin anto keksitetään muualle kuin jäljitystyötä tekeville, tulee prosessiin yksi vaihe lisää.

Voiko avauskoodeja antaa yli kuntarajojen, mikäli maakunnassa tehdään yhteistyötä?

Avauskoodin voi antaa yli kuntarajojen. Avauskoodin luonti -käyttöliittymään ei ole määritelty, kenelle koodeja voidaan antaa. Paikallisesti on sovittava, miten tieto tartunnoista tulee yli kuntarajojen. Avauskoodin antamisesta tehdään kirjaus paikalliseen potilastietojärjestelmään tai muuhun sovittuun paikkaan.

Mistä terveydenhuolto tietää oliko tartunnan saaneella Koronavilkku sovellus käytössä?

Tartunnasta ilmoittamisen yhteydessä on kysyttävä, onko tartunnan saaneella ollut Koronavilkku käytössä. Tieto on kirjattava potilasdokumentaatioon ja välitettävä avauskoodin antajalle. Jäljittäjä voi myös tarkistaa tartunnan saaneelta onko hänellä ollut Koronavilkku käytössä.

Mitä avauskoodin luomisesta ja antamisesta kirjataan potilasdokumentaatioon?

Kirjaa potilastietojärjestelmään, että avauskoodi on annettu ja myös kellonaika, milloin se on annettu. Itse koodia ei kirjata potilastietoihin. Kirjaamisesta on hyötyä mm. tilanteissa, joissa avauskoodeja luo useampi henkilö. Potilastietojärjestelmästä voidaan tarvittaessa tarkistaa, että koodi on luotu ja lähetetty asukkaalle.

Mistä saan tukea, jos avauskoodin luominen ei onnistu?

Tutustu Omaolo.help-sivuston ongelmatilanteisiin. Jos ratkaisu ongelmaasi ei löydy sieltä, voit laittaa chat-viestin Avauskoodin luonti -käyttöliittymästä. Mikäli chatissa ei ole asiantuntijaa paikalla, voit olla yhteydessä sähköpostitse koronavilkkutuki@thl.fi tai soittaa ammattilaisen tukipalveluun, p. 029 5246077.

Mitä minun tulee tehdä, jos asiakas pyytää uutta avauskoodia?

Tarkista ennen uuden avauskoodin antamista:

Tartunnan saaneen henkilöllisyys (sis. tiedon varmistetusta tartunnasta)
Potilasdokumentaatiosta: onko avauskoodi jo lähetetty

Kirjaa pyyntö (ja mahdollinen syy avauskoodin uudelleen lähettämiselle) potilasdokumentaatioon ja tieto avauskoodin lähettämisestä (myös kellonaika). Älä kirjaa avauskoodia potilastietoihin. Jos henkilö on saanut avauskoodin alle 12 tuntia sitten, on hyvä selvittä miksi koodin syöttäminen järjestelmään ei ole onnistunut.

Kenen puhelinnumeroon avauskoodi lähetetään, jos lapsi on tartunnan saanut?

Avauskoodi lähetetään tartunnan saaneen eli tässä tapauksessa lapsen puhelinnumeroon. Vanhemman on hyvä tukea lasta avauskoodin tallentamisessa.

Mitä teen, jos en saa tartunnan saaneeseen yhteyttä ja minulla ei ole tietoa onko hänellä ollut sovellus käytössä? Kannattaako avauskoodi silti luoda ja lähettää?

Avauskoodia ei lähetetä, jos ei ole tietoa siitä onko tartunnan saaneella Koronavilkku käytössä. Jos tartunnan saanutta ei saada kiinni ja avauskoodin antajalla on tieto siitä, että tartunnan saaneella on Koronavilkku käytössä, niin koodi voidaan lähettää.

Lähteekö avauskoodi myös tekstiviestillä, jos valitsen ruksin ”Valitsemalla tämän näet luonnin jälkeen avauskoodin…”?

Tekstiviestiä ei lähetetä tartunnan saaneelle, jos avauskoodin luoja napsauttaa ”Toimitan avauskoodin muulla tavoin” -kohtaa.

Käyttäjien ohjaaminen

Minkä muotoinen avauskoodi on? Mitä merkkejä voin sanoa käyttäjälle, että siinä on? Onko välilyönnit mahdollisia?

Avauskoodi on 12-numeroinen numerosarja. Avauskoodi ei sisällä muita merkkejä tai välilyöntejä.

Saako asiakas avauskoodin mukana toimintaohjeet?

Koronavilkku -sovelluksessa on ohjeita asiakkaalle. Ammattilaisen on hyvä myös ohjata asiakasta, mikäli avauskoodin anto tapahtuu puhelimessa tai muussa vastaavassa kontaktissa.

Mihin ohjaan käyttäjän, jos hänellä on ongelmia sovelluksen käytössä tai avauskoodin kanssa?

Kansalaisten ensisijainen tukipalvelu löytyy koronavilkku.fi -sivustolta. Kansalaisilla on käytössä myös puhelinpalvelu ongelmatilanteisiin.

Pitääkö minun muistuttaa käyttäjää, että avauskoodi on voimassa vain 12 tuntia koodin luomisesta?

Tästä on hyvä kertoa tartunnan saaneelle. Kerro myös mistä löytyy Koronavilkun käyttäjälle tarkoitetut ohjeet ja tukipalvelujen yhteystiedot. (Koronavilkku.fi/ohjeet, Koronavilkku.fi/tuki)

Jos tartunnan saaneella ei ole ollut sovellusta käytössä, pitääkö käyttäjää ohjata/suositella lataamaan sovellus ns. jälkikäteen (tartunnan toteamisen jälkeen)?

Tässä vaiheessa sovelluksen lataamisesta ei ole enää hyötyä. Koronavilkku voi varoittaa vain niitä henkilöitä, jotka tartunnan saanut on kohdannut ennen kuin sai tiedon tartunnasta. Sovelluksen käyttö pohjautuu vapaaehtoisuuteen.

Missä on kansalaisten ohjeet Koronavilkun käytöstä?

Kansalaisille tarkoitetut ohjeet löydät koronavilkku.fi -sivustolta. Tämä sivusto on hyvä sivusto myös ammattilaisten perustiedon opiskeluun.

Altistuneiden ohjaaminen

Miten ja mihin altistuneille tarkoitetut puhelinnumerot voi ilmoittaa/päivittää?

Palvelunumerot voi ilmoittaa osoitteeseen koronavilkkutuki@thl.fi. Puhelinnumeron lisäksi ilmoitukseen tulee sisällyttää tieto:

onko numero oireellisille vai oireettomille tarkoitettu,
viikonpäivät ja kellonajat, joina puhelinnumeroon voi soittaa
tieto millä kielillä palvelua saa (suomi ja/tai ruotsi).

Huomioikaa, että tämä organisoidaan sairaanhoitopiiritasoisesti, jotta alueella ei tehdä päällekkäistä työtä.

Onko sairaanhoitopiirillä vain yksi palvelunumero vai voiko olla useita numeroita?

Palveluohjaukseen voi antaa useamman puhelinnumeron sen mukaisesti, miten palvelut on alueellisesti järjestetty (keskitetty tai kuntakohtaiset). Lisäksi on mahdollista ilmoittaa omat palvelunumerot oireisille ja oireettomille. Puhelinnumerot voi lähettää osoitteeseen koronavilkkutuki@thl.fi.

Miten ohjaan altistunutta (hoitopolku)?

Sovelluksessa annetaan kattavat toimintaohjeet altistumisen vuoksi. Halutessaan henkilökohtaista ohjausta altistunut voi aina olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Alueilla, jotka eivät käytä Omaoloa, sovelluksessa ohjataan olemaan yhteydessä puhelimitse terveydenhuoltoon. Puhelimessa annetaan altistuneelle yleistä ohjeistusta ja altistunut ohjataan näytteenottoon tai vastaanotolle.

Omaoloalueilla altistuneella henkilöllä on mahdollisuus täyttää Omaolon koronaoirearvio tai olla yhteydessä terveydenhuoltoon puhelimitse. Sovellus ohjaa altistuneen oirearvioon. Koronaoirearvio ohjautuu normaalien käytänteiden mukaisesti alueen oirearviotyöjonolle tai sähköiseen laboratorioajanvaraukseen.

Linkki THL:n laatimiin ohjeisiin koskien altistuneiden ohjaamista terveydenhuollossa: https://digifinland.fi/toimintamme/koronavilkku-projekti/koronavilkun-kautta-altistumisilmoituksen-saaneiden-yhteydenotot-ja-neuvonta/

Minkälainen on hoitoprosessi oireettomien altistuneiden osalta? Ohjataanko oireettomatkin altistuneet ottamaan yhteyttä?

Sovelluksessa on toimintaohjeita altistumisilmoituksen saaneelle. Altistumisilmoituksen saaneella on kuitenkin aina oltava myös mahdollisuus olla yhteydessä terveydenhuoltoon joko sähköisesti tai puhelimitse.

Uuden 4.3.21 käyttöönotettavan toimintamallin mukaan myös oireettomat Koronavilkun kautta altistumisilmoituksen saaneet testataan.

Miten ohjaan altistunutta, jolla ei ole oireita?

Nykyinen THL:n laatima ohjeistus on verkossa: https://digifinland.fi/toimintamme/koronavilkku-projekti/koronavilkun-kautta-altistumisilmoituksen-saaneiden-yhteydenotot-ja-neuvonta/

Altistumisilmoituksen saanut ohjataan seuraavan 14 päivän ajan välttämään lähikontakteja, pysymään kotona ja noudattamaan yleisiä hygieniaohjeita.

Missä näkyy/julkaistaan terveydenhuollon yhteystiedot altistuneille? (Jos altistunut ottaa yhteyttä väärään paikkaan ja ohjaisin hänet oikeaan palvelukanavaan)

Altistumisilmoituksen yhteydessä käyttäjälle ehdotetaan yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Jos käyttäjä päättää ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, näytetään hänelle kuntavalikko, josta hän valitsee asuinkuntansa. Kuntavalinnan jälkeen käyttäjälle näytetään ne kyseisen kunnan yhteystiedot, jotka on tarkoitettu tähän tilanteeseen.

Kuntakohtaista yhteystietolistaa ei ole suunniteltu julkaistavaksi Koronavilkussa tai siihen liittyvillä verkkosivuilla. Kuntia on ohjattu tarkistamaan, että Digi- ja väestötietoviraston palvelutietovarannon tiedot ovat ajan tasalla: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/terveys-ja-sairaanhoito/koronavirus/opas/tietoa-koronaviruksesta/koronatietoa/palvelut.

Jos käyttäjä haluaa olla muussa tilanteessa yhteydessä terveydenhuoltoon, pitää hänen hakeutua sinne käyttäen tavanomaisia reittejä, esim. tekemällä Omaolon oirearvio tai tarkistamalla tiedot kunnan verkkosivuilta.

Yhteydenottolomakkeiden käsittely

Sähköinen Yhteydenottolomake on poistunut käytöstä 4.3.21 Koronavilkun ja Omaolon päivityksen yhteydessä. Nykyisin kaikki Omaolo-alueiden yhteydenotot terveydenhuoltoon tapahtuu Omaolon oirearvion tai puhelimen kautta ja muilla alueilla puhelimen kautta.

Saadaanko kentälle materiaalia (esim diaesitys) henkilökunnan perehdyttämiseen?

Terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin koulutuksia elokuun puolesta välistä syyskuun loppuun. Koulutus- ja tukimateriaalit on myös itsenäisesti opiskeltavissa. Tukimateriaalia koulutustallenteineen löydät täältä.

Muita usein kysyttyjä kysymyksiä

Olen töissä terveydenhuollon yksikössä, jossa hoidetaan koronavirustautipotilaita. Miten minun tulisi menetellä sovelluksen kanssa, kun olen työpaikallani?

Jos työskentelet terveydenhuollon yksikössä ja kohtaat säännöllisesti koronavirustaudin saaneita potilaita käyttäessäsi suojavarusteita, voit kytkeä Koronavilkun väliaikaisesti pois päältä sovelluksen Asetukset-näkymästä. Muista kuitenkin ottaa Koronavilkku sen asetuksista uudelleen käyttöön, kun et käytä suojavarusteita.

Terveydenhuollon ammattilaisia kehotetaan kytkemään Koronavilkku väliaikaisesti pois päältä silloin kun he käyttävät suojavarusteita. Onko linjausta sille, miten toimitaan muiden työntekijöiden kanssa, jotka liikkuvat työssään ja ovat tekemisissä ihmisten kanssa?

Kansallista linjausta tälle ei ole. Kohtaamiset työssä voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Oleellista tässä Koronavilkun väliaikaisessa poiskytkemisessä on suojavarusteiden käyttö. Mikäli työntekijä ei kohdatessaan muita ihmisiä käytä asianmukaisia suojavarusteita, ei hänen tule myöskään kytkeä Koronavilkkua pois.

Missä ovat kansalaisten ohjeet Koronavilkun käytöstä?

Kansalaisille tarkoitetut ohjeet löydät www.koronavilkku.fi -sivustolta. Tämä sivusto on hyvä sivusto myös ammattilaisten perustiedon opiskeluun

Onko Koronavilkku-tuote kilpailutettu?

Koronavilkku on kansallinen hanke, joka on mennyt normaalin hankitalain mukaisen prosessin läpi. Tuotteen omistaa THL.

Voiko alaikäinen asukas tehdä koronaoirearvion ja lähettää sen, jos hänellä on mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen?

15-vuotta täyttänyt henkilö voi tehdä ja lähettää koronavirustaudin oirearvion itsenäisesti kirjautuen Omaoloon pankkitunnuksillaan tai sähköisellä henkilökortilla.

Huoltaja voi asioida 1–14-vuotiaan lapsen puolesta Omaolossa eli täyttää ja lähettää koronavirustaudin oirearvion lapsen puolesta.